Difference between revisions 12646633 and 12646908 on fiwiki

{{Korjattavat 2012|2159}}
{{Korjattava|artikkelin rajaus: varsinkaan loppupuoli ei kuulu tämän otsikon alle, .." rintama jäi märkiväksi haavaksi"... tyyli ei ole tietosanakirjamaista. Paljon kirjoitusvirheitä.}}

(contracted; show full)ref>Suomen kuvalehti 82, numero 33, s. 42.</ref> Lapsisotilaat ja vallankumouskaarti motivoituivat kuolettaviin hyökkäyksiin virallisesti marttyyri-ideologian avulla. [[Koraani]] lupaa paratiisipaikan jokaiselle, joka kuolee [[pyhä sota|pyhässä sodassa]] [[marttyyri]]nä. Marttyyrius on keskeinen osa shiiamuslimeille tärkeässä ''[[Ashura]]''-seremoniassa, joka muistuttaa jossain määrin kristittyjen pitkääperjantaita. Ashuraan liitty valittamista ja itsensäruoskimista. Ashurassa 
  muistellaan Muhammedin tyttärenpojan, eli Alin pojan Husainin ja hänen läheistensä vuonna 680 tapahtunutta joukkomurhaa, jonka syy oli islamin sisäinen valtataistelu.<ref>Liisa Liimatta: Iran, Huntu ja haaste 2009, s. 244.</ref> Husainin surmasivat Kerbalassa sunnimuslimit. Niinpä shiialaisuuden perustajat Ali ja Husain olivat marttyyrejä. Tällöin he toimivat esikuvina shiialaisille. Ashura-seremoniat ja politiikka ovat usein kytkeytyneet Iranissa yhteen, ja islamilaisen vallankumouksen aikana hallitus järjestää Ashura-seremoniat, ei kansa niin kuin aiemmin. Ashura-seremoniat ovat politiikan väline, jolla mullahien johto ohjaili iranilaisia<ref name="liimatta256">Liimatta 2009, s. 256.</ref>. 15-vuotiaat lapsisotilaat olivat mukana itsensäruoskinnassa ennen lähtöään miinakentille.<ref name="liimatta256">Liimatta 2009, s. 256.</ref> Virallisesti iranilaiset uskoivat vapauttavansa taisteluillaan Karbalan, Najafin ja Jerusalemin pahan vallasta.<ref>Johnson 2011, s. 120.</ref> Osaltaan tämä selittää, miksi iranilaiset hyökkäsivät tappioista piittaamamatta vaikka aseitta miinakentille ja konekivääritulta vastaan.

== Operaatio Ramadan ==
{{Pääartikkeli|[[Operaatio Ramadan]]}}

Heinäkuussa 1982 alkoi "operaatio Ramadan", yksi suurimmista taisteluista [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeen<ref name="Iran_Chamber_Society_Iran_Iraq_War_2">[http://www.iranchamber.com/history/iran_iraq_war/iran_iraq_war2.php Iran-Iraq War 1980-1988] s. 1 History of Iran Iran Chamber Society</ref>. Iran aikoi vallata Irakin toiseksi suurimman kaupungin [[Basra]]n. Joukkoja sijoitettiin ennen hy(contracted; show full)

== Länsi alkaa tukea Irakia ==
Irakin aallonpohja oli sivuutettu ja länsi alkoi kallistua Irakiin päin. Iran oli jo sodan alussa syyttänyt länttä Irakin tukemisesta. Vuoden 1982 loppuun mennessä Irak oli ostanut runsaasti neuvostoliittolaista aseistusta, ja lujitti puolustustaan venäläisen mallin mukaan.

== Iran aloittaa suurhyökkäysten sarjan Irakia vastaan ==


⏎
⏎
Vuoden 1982 lopulla alkoi pitkä iranilaisten suurhyökkäysten sarja. Iranin painopiste keskittyi operaatio Ramadanin jälkeen [[Bagdad]]in itäpuolisille tasangoille, minne keskitettiin 100&nbsp;000 sotilasta. "Operaatio Muslim Ibn Aqiliksi" kutsuttu hyökkäys mursi itsensä läpi huolimatta panssarien puuttumisesta kymmenenä ensimmäisenä lokakuun päivänä. Koska panssarit ja huolto puuttuivat, hyökkäys kuitenkin lyötiin.

(contracted; show full)pysäytti Iranin hyökkäyksen Mandali-Bagdadin sektorilla. Vuoden 1984 alku- ja keskivaiheilla oli tauko Iranin tekemissä suurhyökkäyksissä, mitä Irak käytti hyväkseen linnoittamalla Basran-Bagdadin valtatien lähistöä ja Qurnan ympäristöä<ref>Johnson 2011, s. 109.</ref> muun muassa juoksuhautoja, piikkilankaa, betonikorsuja ja tappovyöhykkeitä rakentamalla.<ref name="johnson73" /> Irakilaiset tekivät näille seuduille neljä puolustuslinjaa.<ref name="johnson73" />


⏎
⏎
== Sodan arviointia ==
Useat epäonnistumiset turhauttivat Iranin johtoa. Irakissa taas pelättiin jatkuvasti puolustuksen murtuvan, vaikka se oli kestänyt monta Iranin suurhyökkäystä. 1982 Irak teki useita yrityksiä sodan lopettamiseksi. Toisaalta Irak pyrki lisäämään Iranin kärsimiä taloudellisia menetyksiä sekä miestappioita. 1983 kärsittiin puolin ja toisin suuria tappioita, panssariasetta käytettiin lähinnä maahan kaivettuina tykistöasemina. Irak tulvitti suuria maa-alueita suojaksi iranilaisia vastaan. Tappiot olivat valtavia, vuoden 1983 loppuun mennessä kuoli 120&nbsp;000 iranilaista ja 60&nbsp;000 irakilaista.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =  Helen Metz (toim.) | Nimeke =  Iraq a country study | Vuosi = | Luku = | Sivu = 211 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Tunniste = | www = http://books.google.fi/books?id=X4bt8oiR_50C&pg=PA211&lpg=PA211 | www-teksti = | Tiedostomuoto =Google books | Viitattu =  1.2.2013 | Kieli = }}</ref>

Irak osti uusia aseita pääasiassa Neuvostoliitosta ja Ranskasta. Toisaalta Irak linnoitti ja tulvitti [[Basra]]n aluetta iranilaisten hyökkäyksen varalta, luoden sinne "tappovyöhykkeen". Irakilaiset alkoivat käyttää kemiallisia aseita ja hyökkäsivät monia Iranin talouskeskuksia vastaan. Saddam halusi tavata [[Ruhollah Khomeini|Khoimeini]]n jossain puolueettomassa paikassa, mutta Khomeini ei siihen suostunut. Irak toivoi supervaltojen puuttuvan sotaan. Irak aloitt(contracted; show full)

== Muutoksia taistelutaktiikkaan ==
Irak alkoi tehdä prikaatin vahvuisin voimin pieniä häirintähyökkäyksiä, joilla haluttiin vähentää Iranin ammusvarastoja ja sotkea suurhyökkäyssuunnitelmat. Tästä taktiikasta ei ollut irakilaisille ratkaisevaa hyötyä.{{kenen mukaan}}
  

Irakilaiset olivat käyttäneet tähän mennessä monta kertaa myrkkykaasuja, jotka tappoivat useita iranilaisia. Helmikuussa 1984 Iranin komentaja päätti käyttää taas kemiallisia aseita. Vuonna 1984 niitä käytettiin kasvavassa määrin. Irak käytti kemiallisia aseita 40 kertaa toukokuun 1981 ja maaliskuun 1984 välillä. Sotaa tehostettiin myös Iranin puolella. Iran alkoi 1984 kouluttaa Pasdaran-joukkoja ja tiivisti Pasdaranin ja tavallisen armeijan yhteistyötä. Iran rakensi vuonna 1984 tiiviin tieverkon linjojensa taakse kuten Irak oli tehnyt. Irakin partiota liikkui rohkeasti soilla.

Iran hyökkäsi taas lokakuussa 1984, jolloin iranilaiset onnistuivat valloittamaan takaisin ja pitämään Mahranin. Irak hyökkäsi 28. tammikuuta Qasr-i-Shirinin alueella ensimmäistä kertaa pitkään aikaan. Irakin hyökkäys heitettiin ulos helmikuun alussa.

== Operaatio Badr ==

Epäonnistuneen [[Operaatio Badr|Al Badr]] -suurhyökkäyksen jälkeen jälkeen Iran vaihtoi pienempiin "Al-Quds"-hyökkäyksiin, joilla oli tarkoitus kuluttaa Irakin voimavaroja. Tällä pyrittiin siihen, että irakilaisten olisi pakko tuhlata lainarahoja, joita se käytti sotimiseen, ja pitää Irakia epätietoisuudessa siitä, milloin seuraava suurhyökkäys tulisi. Aikaisemmin oli ollut rintamalla hiljaista suurhyökkäysten välillä. Iran etsi Irakin kurdeilta apua. Kurdien järjestö PUK oli suuren osan vuodesta 1984 tulitauossa Bagdadin kanssa, mutta taistelu alkoi vuoden uudestaan 1984 lopulla. Toinen kurdiryhmä KDP oli koko vuoden sodassa Irakin hallitusta vastaan. Iran koulutti Basijin sotilaita muun muassa joenylitystaktiikassa.⏎
⏎
== Kerbala-hyökkäykset ==
Irak alkoi voimistua, Iran heiketä vuoden 1986 paikkeilla. "Aamunkoitto 8" - hyökkäyksen jälkeen Moskova toimitti Irakiin avustajia, monet näistä rintamalinjojen yksiköihin. Saudi-Arabia ja Kuwait alkoivat myydä öljyään Irakia tukeakseen. 17. maaliskuuta 1986 Irak hyökkäsi Mehraniin neljän divisioonan voimin Iranin 5&nbsp;000 miehen joukkoja vastaan valloittaen kaupungin. Iranille ei tietenkään käynyt Irakin ehdotus vaihtaa kesken sotaa Mehran Fao:hon. Iran kaappasi Mehranin helposti "[Karbala 5|Karbala 1]]"-offensiivissa 30. kesäkuuta -- 9. heinäkuuta 1986. Iranin presidentti [[Ali Khamenei]] puhui sodan aiheuttamista taloudellisista tappioista. Kesäkuussa 1986 lähetettiin 8&nbsp;000:lle [[Iran]]in komentajalle tiedonanto, jossa muistutettiin, että Iranin heikkenevä talous vaati sotilaallista voittoa maaliskuuhun 1987 mennessä.

Iranin armeija kärsi jatkuvasti tarvikepulasta, ja iranilaiset heikkenivät. Irak alkoi kouluttaa ja laajentaa armeijaansa vuoden 1986 keskivaiheilla juuri Faon niemimaan tappion takia. Syyskuun 1986 jälkeen Irakin armeijassa oli 700&nbsp;000 sotilasta.{{lähde}} Lisäksi tasavaltalaiskaartit laajennettiin⏎
⏎
  suuriksi armeijan kokoisiksi yksiköiksi.

Iranin syyskuun hyökkäykset "Kerbala 2" ja "Kerbala 3" valuivat hiekkaan. "Karbala 4" jouluaattona 1986 60&nbsp;000 Pasdaran-miehen voimin Shatt al-Arabin yli Khorramshahrista etelään kilpistyi Iranin vastahyökkäykseen 48 tunnin kuluessa, ja 35&nbsp;000 iranilaista kaatui.<ref name="Vihervuori_1989_174">Vihervuori 1989, s. 174.</ref>

Loppuosa vuodesta 1986 oli lyhyiden koukkausmaisten "valloita ja vetäydy" -hyökkäysten täyttämää. Vuoden 1986 lopulla liikkui huhuja Iranin uudesta vuosittaisesta suurhyökkäyksestä Basraa vastaan, koska Iran alkoi koota 500&nbsp;000 miestä suureen hyökkäykseen, jota ei koskaan tullut. Loppujen lopuksi Iranilaiset perääntyivät ja sanoivat haluavansa lopettaa sodan, tämä oli Irakille merkki voitosta.

== Karbala 5 ==
Iranin seuraava hyökkäys oli [[Karbala 5]] 8. tammikuuta 1987 joka oli todellinen "kaikkien taistelujen äiti". Iranilaiset etenivät tällä kertaa Basran lähelle, mutteivat kyenneet läpimurtoon<ref name="Vihervuori_1989_174" />. Jotkut tarkkailijat väittivät, että Karbala 5 (Kerbala V) olisi ensimmäinen vastaavan kokoisten suurhyökkäysten sarjasta. Todellisuudessa tämä hyökkäys vei Iranilta taistelukykyä. Seuraava Iranin suuroperaatio Kerbala 6 pysähtyi paikoilleen.<ref name="Vihervuori_1989_174" />

== Karbala 9 ja 10 ==
Iran hyökkäsi [[Suleimaniya]]n lähellä varhain huhtikuussa 1987. Tässä "Karbala 9" -hyökkäyksessä Iran valloitti tavallista enemmän maata provosoiden Irakin ankaraan vastahyökkäykseen, jossa tietenkin käytettiin myrkkykaasuja.

"Karbala 10" oli Iranin joukkojen ja kurdien hyökkäys Sar Dashtin alueella pohjoisessa toukokuussa 1987, onnistuttiin valloittamaan pieniä viipaleita maata. Operaatio Nasr jatkoi painostusta Irakin kurdialueella. Hyökkäys, jossa kurdit auttoivat Iranin Pasdaranin joukkoja eteni Mawatiin 140 km:n syvyyteen vaarantaen arvokkaat Kirkukin öljykentät. Koska irakilaisten tavanomainen taistelutaktiikka ei toiminut hyvin vuoristoisella alueella, tämä rintama jäi märkiväksi haavaksi irakilaisille vuoden 1987 loppuun mennessä. Irakin ja Iranin rintamalla keskustassa ja eteläosissa taisteltiin heinäkuussa, mutta mikään ei muuttunut. Iran oli melko passiivinen. Joulukuussa 1987 Iran ilmoitti että sen aikomus on vain tehdä pieniä hyökkäyksiä, joilla hiertää vastustajaa.

Koska Irak oli menettänyt etelässä Faon saaren, Saddam päätti siirtyä puolustuksellisesta sodankäynnistä hyökkäykselliseen. Irakin armeijasta oli tullut voimakas sotakone, joka kykeni taas voittamaan iranilaiset. Irakin [[taistelustrategia]] muuttui kypsemmäksi. Toisaalta Iranin puolella ilmavoimat heikkenivät, kun varaosista alkoi olla pulaa. Käytännössä Irakin [[taistelutaktiikka|taistelutaktiikan]] muutos merkitsi Iranin jäämistä taas alakynteen. 1. marraskuuta 1987 Iranin parlamentin puhemies Rafsanjani puhui taas lopullisesta hyökkäyksestä, edellisessä kuussa oli joukkoja keskitetty taas rajalle.⏎
⏎
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Vihervuori, Marita & Schreiberhuber, Hermine | Nimeke=Iran, maa mullahin varjossa Allahin nimeen | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1989 | Tunniste=ISBN 951-1-10387-3}}
* ''The Iran-Iraq war'', Bob Johnson, Palgrave Macmillan 2011, ''ISBN 978-0-230-57774-9'' pbk

=== Viitteet ===
{{Viitteet}}

[[Luokka:Irakin–Iranin sota]]