Difference between revisions 12647737 and 12647767 on fiwiki

{{Korjattavat 2012|2159}}
{{Korjattava|artikkelin rajaus: varsinkaan loppupuoli ei kuulu tämän otsikon alle, .." rintama jäi märkiväksi haavaksi"... tyyli ei ole tietosanakirjamaista. Paljon kirjoitusvirheitä.}}⏎
⏎
'''Iranin ihmisaaltohyökkäykset''' olivat iranilaisten [[Irakin–Iranin sota|Irakin–Iranin sodassa]] tekemiä massahyökkäyksiä, joissa oli mukana [[Pasdaran|vallankumouskaartin]] sekä vakinaisen väen yksiköitä. Iranilaisia vallankumouskaarteja motivoi ainakin osittain [[islam]], johon liittyi uskomus [[marttyyri]]nä kuolleen saamasta paikasta paratiisissa.<ref name="Liimatainen_2009_290">''Iran - huntu ja haaste. Yritys ymmärtää Iranin yhteiskuntaa'(contracted; show full)

[[Aamunkoitto V]] oli valtava Iranin vuoden  1984 alussa tekemä ihmisaaltotaktiikalla tekemä hyökkäys Basran lähellä. Kyseisen "ihmisaaltotaktiikan" katsotaan johtuneen sotilaallisesti kouluttamattomasta papistosta ja sitä kautta uskonnon vaikutuksesta, miinanraivauskaluston vähyydestä sekä muun taistelua tukevan kaluston suhteellisesta heikkoudesta verrattuna vastustajaan. Iranilaisten 
on väitetään useinty käyttäneen jopa 9-vuotiaita lapsia miinakenttien polkemiseen, mutta tästä on vain harvoja toimittajien silminnäkijähavaintoja, joista suurin osa tulee nimettömältä "itäeurooppalaiselta toimittajalta".{{lähde}}<ref>[http://www.unhcr.org/refworld/country,,CSCOAL,,IRN,,498805f02d,0.html  Child Soldiers Global Report 2001 - Iran] UNHCR</ref><ref name="Iran_Chamber_Society_Iran_Iraq_War_2"/>  Uutiskuvissa Suomessakin nähtiin alle 15-vuotiaita.

Vuoden 1984 loppupuolella Irakilla oli ulkomailta tuotua parempaa kalustoa, ja se organisoi joukkojaan uusiksi tuoden mukaan kaupunkitaisteltuun koulutettuja  joukkoja. Kemiallisten aseiden käyttö vähensi  ihmisaaltoiskujen tehoa.<ref>Dodds & Wilson s. 58</ref>

⏎
⏎
== Sodan arviointia ==
Useat epäonnistumiset turhauttivat Iranin johtoa. Irakissa taas pelättiin jatkuvasti puolustuksen murtuvan, vaikka se oli kestänyt monta Iranin suurhyökkäystä. 1982 Irak teki useita yrityksiä sodan lopettamiseksi. Toisaalta Irak pyrki lisäämään Iranin kärsimiä taloudellisia menetyksiä sekä miestappioita. 1983 kärsittiin puolin ja toisin suuria tappioita, panssariasetta käytettiin lähinnä maahan kaivettuina tykistöasemina. Irak tulvitti suuria maa-alueita suojaksi iranilaisia vastaan. Tappiot olivat valtavia, vuoden 1983 loppuun mennessä kuoli 120&nbsp;000 iranilaista ja 60&nbsp;000 irakilaista.<ref name="US">{{Kirjaviite | Tekijä =Helen Metz (toim.) | Nimeke =Iraq a country study | Vuosi = | Sivu = 211, 220 | Selite = | Julkaisija = | Tunniste = | www = http://books.google.fi/books?id=X4bt8oiR_50C&pg=PA211&lpg=PA211 | www-teksti =Google books | Viitattu =1.2.2013 | Kieli = }}</ref>

Irak osti uusia aseita pääasiassa Neuvostoliitosta ja Ranskasta. Toisaalta Irak linnoitti ja tulvitti [[Basra]]n aluetta iranilaisten hyökkäyksen varalta, luoden sinne "tappovyöhykkeen". Irakilaiset alkoivat käyttää kemiallisia aseita ja hyökkäsivät monia Iranin talouskeskuksia vastaan. Saddam halusi tavata [[Ruhollah Khomeini|Khoimeini]]n jossain puolueettomassa paikassa, mutta Khomeini ei siihen suostunut. Irak toivoi supervaltojen puuttuvan sotaan. Irak aloitti hyökkäyksen Iranin tankkereita vastaan [[Exocet|Exocet-ohjuksin]] aseistetuilla hävittäjillä 1. helmikuuta 1984, haluten kiinnittää tällä tavoin supervaltojen huomion sotaan.

Vuoteen 19846 mennessa Irakin sotilaita oli kuollut arvioltayleisimmin käytetyn arvion mukaan noin 250&nbsp;000 ja iranilaisia noin 3100&nbsp;000.{{lähde}} I,  kun taas haavoittuneita iranillaisia oli vpuoden 1984 alussa rintamalla 750&nbsp;000 miestä ja yli 200&nbsp;000 reservissä.{{lähde}} Vuoden ensimmäinenli miljoonaa, irakilaisia 150&nbsp;000.  Toisen luotettavan arvion mukaan kuolleiden yhteismäärä oli 600-800&nbsp;000. Vuonna 1987 Irankin hyökkäys oli pieni kokeiluhyökkäys pohjoisessa. Irak alkoi hyökätä Iranin kaupunkeja vastaan, mikä käynnisti laajemman sodan kaupunkeja vastaan. Iran kertoi propagandassaan vapauttavansa Basran šiiat. Kumpikaan puoli ei onnistunut tekemään propagandallaan vaikutusta toiseen osapuoleen.{{lähde}}allitus ilmoitti miljoonan iranilaisen kuolleen. Suurissa yksittäisessä operaatioissa saattoi menehtyä 10-40 tuhatta henkeä lähinnä ihmisaaltohyökkäysten takia.<ref name="US"/>

Ulkomaisten sotilasasiantuntijoiden mukaan kumpikaan osapuoli ei käyttänyt nykyaikaista aseistustaan tehokkaasti muun muassa sen takia, että upseerit olivat heikosti koulutettuja, sekä huollon huonon toimivuuden takia (muun muassa tankkeja ei osattu huoltaa asiallisesti). Molemmilta osapuolilta puuttui taisteluissa usein panssariaseistus tai sitä käytettiin tehottomasti: vaunuja muun muassa kaivettiin maahan puolustusta varten. Yksiköt joutuivat taistelemaan usein omillaan ilman ulkopuolista tukea, sillä (contracted; show full)
*{{Kirjaviite | Tekijä =  Dodds J & Wilson B  | Nimeke = Conflict and Insurgency in the contemporary middle east | Vuosi = 2009 | Luku = iran-Iraqi War | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Routledge | Tunniste = ISBN 9781134048977 | www = http://books.google.fi/books?id=XS2bOiNcl_IC&pg=PA56&lpg=PA56 | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 1.2.2013 | Kieli = }}

=== Viitteet ===
{{Viitteet}}

[[Luokka:Irakin–Iranin sota]]