Difference between revisions 12817461 and 12852948 on fiwiki

{{Korjattavat 2012|405}}
{{Asiantuntijalle|Lähteitä ei merkitty, ainakin osaksi perustunee en-wikin artikkeliin jonka neutraalius on kyseenalaistettu.}}
'''Serbian tiede- ja taideakatemiassa''' laadittiin vuosina [[1985]]–[[1986]] '''muistio''', jossa tuotiin selkeästi esiin ajatus yhtenäisen [[Suur-Serbia]]n tai [[serbit|serbijohtoisen]] [[Jugoslavia]]n luomisesta.<ref name="COHEN">{{Kirjaviite | Tekijä = Cohen & Riesman  | Nimeke = Serbia's Secret War: Propaganda and the Deceit of History | Vuosi = 1996 | Luku = | Sivu = 116 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Texas A&M University Press | Tunniste = ISBN 9780890967607 | www = http://books.google.fi/books?id=Fz1PW_wnHYMC&pg=PA202&lpg=PA202  | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 9.2.2013 | Kieli = }}</ref>

Muistion mukaan serbejä syrjittiin Jugoslaviassa.<ref name="COHEN"/> Se julkaistiin [[belgrad]]ilaisessa hyvin tunnetussa iltalehdessä Vecernje Novostissa syyskuussa 1986. Suuri osa muistion väitteistä oli perättömiä. Muistiossa yhdistyivät todellisuus ja kuvitelmat äärikansallismieliseksi propagandakeitokseksi: [[Serbia]]n olisi muutettava Jugoslavia keskusjohtoiseksi liittovaltioksi. Muistion mukaan Jugoslavia oli [[kroaatit|kroaattien]] ja [[sloveenit|sloveenien]] johtama, serbejä sorrettiin [[Kosovo]]ssa ja [[Kroatia]]ssa. Slovenia, [[Kroatia]] ja Kosovo riistivät serbejä taloudellisesti. Muistion mukaan silloiset Jugoslavian osatasavaltojen rajat oli tahallaan vedetty pilkkomaan serbialueita.

Luonnosmainen muistio vuosi julkisuuteen syyskuussa 1986. Muistiota sanotaan usein SANU:n muistioksi, koska SANU on Serbian tiedeakatemian nimen lyhenne. Muistion laatijoina ja sen synnyttäneissä kokouksessa istuneita oli monia vaikutusvaltaisia serbiälymystön edustajia, muun muassa [[Kosta Mihajlović]], [[Mihailo Marković]], [[Vasilije Krestić]] ja [[Dobrica Cosić]].

==Muistion pääperiaatteista==

Muistiossa arvosteltiin Jugoslavian hajautuneisuutta, ja siinä väitettiin taloudellisesti edistyneempien sloveenien ja kroaattien kehittäneen talouttaan Serbian kustannuksella. Muistio väitti albaanien parhaillaan suorittavan Kosovossa serbien kansanmurhaa. Kosovossa oli julistettu serbikansalle keväällä 1981 avoin sota, ja Kosovon serbialaisiin kohdistui fyysinen, poliittinen, oikeudellinen ja kulttuurinen kansanmurha. Muistiossa vaadittiin järjestyksenpitoa Kosovoon, jossa serbit pakotettiin muuttamaan pois vuosisataisilta kotiseuduiltaan.

Muistiossa arvosteltiin myös Jugoslavian perusperiaatteita, jotka oli muotoiltu jo Jajcen kokouksissa 1943, ja Jugoslavian perustuslakia vuodelta 1974. Perustuslakia olisi muutettava, mikä ei kuitenkaan olisi demokraattisesti mahdollista. Talouskehitys oli ollut laskeva 1960-luvun puolivälistä asti, jolloin kansallinen itsekkyys oli voimistunut. Jugoslavia oli muistion mukaan sisäisten ristiriitojensa takia lähes räjähdysherkässä tilassa. Eri tekijät uhkasivat koko maan vakautta. Jugoslavian yleinen hajoaminen kohdistuisi pahiten serbeihin, joita asui muissa osatasavalloissa huomattavia määriä. Epäsuorasti tuotiin esille serbikansan hajanaisuus alueittain eri puolilla Jugoslaviaa: tällöin serbeillä ei olisi oikeutta tai mahdollisuuksia omaan yhtenäiseen valtioon. Oltiin katkeria siitä, että Jugoslaviaa johtava [[Josip Broz Tito]] piti serbejä muiden kansojen "sellinvartijoina", minkä takia Slovenia ja Kroatia syrjivät serbejä taloudellisesti. Sloveenit ja kroaatit, etunenässä kroaatti Tito ja slovenialainen puolueen pääideologi, vuoden 1974 perustuslain puuhamies [[Edvard Kardelj]] olivat luoneet Jugoslavian, jossa heikko Serbia loi vahvan liittovaltion. Näin Titon kuoleman jälkeen Jugoslaviassa serbit jäivät alakynteen, vaikka olivat tehneet suurimmat uhraukset.

Muistiossa ennustettiin aivan oikein Jugoslavian olevan hajaantumassa sloveenien ja kroaattien takia. Muistio mainitsi myös serbejä kroaattien taholta uhkaavan vaaran, vaikka Kroatiassa ei ollut vielä järjestetty monipuoluevaaleja ja ruvettu täydellä voimalla vaatimaan itsenäisyyttä. Kroatian uhattujen serbien asema olisi ratkaistava poliittisesti, ettei Kroatialle ja Jugoslavialle tulisi pahoja seurauksia. Muistio oli osin ristiriitainen, koska sitä oli laatimassa monta henkeä ja se oli pelkkä luonnos.

==Muistion saama vastaanotto==

Serbian taide- ja tiedeakatemian muistio herätti Jugoslaviassa ankaraa arvostelua: sloveenit, kroaatit, makedonialaiset ja bosniakit tuomitsivat muistion, jota pidettiin aiheellisesti serbien kansallismielisenä propagandana. Muistion tuomitsivat myös [[Slobodan Milošević]]in johtamat kommunistit. Serbian maltillisen presidentin, [[Ivan Stambolić]]in, mielestä muistiossa avattiin "kansallismielinen valtataistelun rintama". Muistion laatiminen jouduttiin lopettamaan sen laatijoihin julkisuudessa kohdistuneen ankaran arvostelun takia. Silti Serbian tiedeakatemian silloinen johto jatkoi toimintaansa.''Večernje novosti'':ssa syyskuussa 1986. Muistiossa esitetään erilaisia serbikansallismielisiä näkökantoja. Muistion ensimmäinen osa käsittelee Jugoslavian talouden ja yhteiskunnan kriisiä ja toinen serbien huonoa asemaan Jugoslaviassa<ref name="sanu_memorandum">[http://www.trepca.net/english/2006/serbian_memorandum_1986/serbia_memorandum_1986.html Memorandum 1986 (the Greater Serbian Ideology)
by Serbian Academy of Arts and Sciences]</ref>. Muistiossa väitetään, että Tito heikensi toisen maailmansodan jälkeen tarkoituksella serbien asemaa pilkkomalla serbialueita antamalla serbien asuttamia alueita muille osatasavalloille, jotka sortivat alueillaan serbejä. Koosvo ja Vovjodina oli irroitettu Serbiasta, jotta tätä voitaisin heikentää. Sloveenit ja kroaatit johtivat Jugoslaviaa riistäen serbejä taloudellisesti.
Serbejä sorrettiin [[Kosovo]]ssa ja [[Kroatia]]ssa. 

Muistiota sanotaan usein SANU:n muistioksi, koska SANU on Serbian tiedeakatemian nimen lyhenne. Muistion laatijoina ja sen synnyttäneissä kokouksessa istuneita oli monia vaikutusvaltaisia serbiälymystön edustajia, muun muassa [[Kosta Mihajlović]], [[Mihailo Marković]], [[Vasilije Krestić]] ja [[Dobrica Cosić]].

Myöhemmin Jugoslavian sotien pääarkkitehteinä usein pidetyt Radovan Karadzic ja Slobodan Milosevic tuomitsivat muistion pahana nationalismina<ref>Lampe, John R. 2000. Yugoslavia as History: Twice There Was a Country. Cambridge: Cambridge University Press. pg. 347</ref>.

Jugoslavian hajoamisesta kertovan kirjan ''Yugoslavia: Death of a Nation'' kirjoittajat Laura Silber ja Allan Little pitivät kirjassaan muistiota Jugoslavian hajoamisen historian merkkipaaluna ja yhtenä näiden sotien syistä<ref>[http://www.esiweb.org/index.php?lang=en&id=281&story_ID=13&slide_ID=18 1986: The Memorandum]</ref>.

==Muistion pääperiaatteista==

Muistiossa arvosteltiin Jugoslavian hajautuneisuutta, ja siinä väitettiin taloudellisesti edistyneempien sloveenien ja kroaattien kehittäneen talouttaan Serbian kustannuksella. 
Serbejä syrjittiin Kroatiassa ja Kosovossa.
Muistio väitti albaanien parhaillaan suorittavan Kosovossa serbien kansanmurhaa. Kosovossa oli julistettu serbikansalle keväällä 1981 avoin sota, ja Kosovon serbialaisiin kohdistui fyysinen, poliittinen, oikeudellinen ja kulttuurinen kansanmurha. Muistiossa vaadittiin järjestyksenpitoa Kosovoon, jossa serbit pakotettiin muuttamaan pois vuosisataisilta kotiseuduiltaan.

Muistiossa arvosteltiin myös Jugoslavian perusperiaatteita, jotka oli muotoiltu jo Jajcen kokouksissa 1943, ja Jugoslavian perustuslakia vuodelta 1974. Perustuslakia olisi muutettava, mikä ei kuitenkaan olisi demokraattisesti mahdollista. Talouskehitys oli ollut laskeva 1960-luvun puolivälistä asti, jolloin kansallinen itsekkyys oli voimistunut. Jugoslavia oli muistion mukaan sisäisten ristiriitojensa takia lähes räjähdysherkässä tilassa. Eri tekijät uhkasivat koko maan vakautta. Jugoslavian yleinen hajoaminen kohdistuisi pahiten serbeihin, joita asui muissa osatasavalloissa huomattavia määriä. 

Epäsuorasti tuotiin esille serbikansan hajanaisuus alueittain eri puolilla Jugoslaviaa: tällöin serbeillä ei olisi oikeutta tai mahdollisuuksia omaan yhtenäiseen valtioon. Oltiin katkeria siitä, että Jugoslaviaa johtava [[Josip Broz Tito]] piti serbejä muiden kansojen "sellinvartijoina", minkä takia Slovenia ja Kroatia syrjivät serbejä taloudellisesti. Sloveenit ja kroaatit, etunenässä kroaatti Tito ja slovenialainen puolueen pääideologi, vuoden 1974 perustuslain puuhamies [[Edvard Kardelj]] olivat luoneet Jugoslavian, jossa heikko Serbia loi vahvan liittovaltion. Näin Titon kuoleman jälkeen Jugoslaviassa serbit jäivät alakynteen, vaikka olivat toisessa maailmansodassa tehneet suurimmat uhraukset.
Titon Jugoslaviassa serbeihin oli kohdistunut syrjintä, kulttuurillinen väheksyntä ja kansamurha, tuhoaminen, uskontojen vaihdos ja 
sulauttaminen jugoslaaveiksi.

Muistiossa ennustettiin aivan oikein Jugoslavian olevan hajaantumassa sloveenien ja kroaattien takia. Muistio mainitsi myös serbejä kroaattien taholta uhkaavan vaaran, vaikka Kroatiassa ei ollut vielä järjestetty monipuoluevaaleja ja ruvettu täydellä voimalla vaatimaan itsenäisyyttä. Kroatian uhattujen serbien asema olisi ratkaistava poliittisesti, ettei Kroatialle ja Jugoslavialle tulisi pahoja seurauksia. Serbien tulisi Jugoslavian hajotessa ajaa omia kansallisia etujaan. Yhtenäinen serbivaltio ratkaisisi serbien ongelmat.

Muistio oli osin ristiriitainen, koska sitä oli laatimassa monta henkeä ja se oli pelkkä luonnos.

==Muistion saama vastaanotto==

Serbian taide- ja tiedeakatemian muistio herätti Jugoslaviassa ankaraa arvostelua: sloveenit, kroaatit, makedonialaiset ja bosniakit tuomitsivat muistion, jota pidettiin aiheellisesti serbien kansallismielisenä propagandana. Muistion tuomitsivat myös [[Slobodan Milošević]]in johtamat kommunistit ja Radovan Karadzic. Serbian maltillisen presidentin, [[Ivan Stambolić]]in, mielestä muistiossa avattiin "kansallismielinen valtataistelun rintama". Muistion laatiminen jouduttiin lopettamaan sen laatijoihin julkisuudessa kohdistuneen ankaran arvostelun takia. Silti Serbian tiedeakatemian silloinen johto jatkoi toimintaansa.

== Muistion laatijat ==

* [[Pavle Ivić]]
* [[Antonije Isaković]]
* [[Dušan Kanazir]]
* [[Mihailo Marković]]
* [[Miloš Macura]]
* [[Dejan Medaković]]
* [[Miroslav Pantić]]
* [[Nikola Pantić]]
* [[Ljubiša Rakić]]
* [[Radovan Samardžić]]
* [[Miomir Vukobratović]]
* [[Vasilije Krestić]]
* [[Ivan Maksimović]]
* [[Kosta Mihailović]]
* [[Stojan Ćelić]]
* [[Nikola Ćobeljić]]

== Aiheesta muualla ==

*[http://www.trepca.net/english/2006/serbian_memorandum_1986/serbia_memorandum_1986.html Memorandum 1986 (the Greater Serbian Ideology)
by Serbian Academy of Arts and Sciences]
*[http://www.rastko.org.rs/istorija/iii/memorandum.pdf SANU Memorandum - Answers to criticisms, Kosta Mihailovic, Vasilije Krestic, 1995]

== Lähteet ==
{{Viitteet}}

⏎
⏎
⏎
⏎
[[Luokka:Jugoslavian hajoamissodat]]