Difference between revisions 13338753 and 13338757 on fiwiki

{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}{{Neutraalius|Marginaalinen näkökulma esitellään totuutena ja lääketieteen näkökulmaa vähätellään. Kirjoitettava tietosanakirjamuotoon.}}
'''T3 ja RT3-hormonit'''

T3 eli Trijodityroniini on yksi kilpirauhasen tuottamista päähormoneista. Se vaikuttaa lähes jokaiseen fysiologiseen toimintaan kehossamme, mm. kasvuun ja kehitykseen, aineenvaihduntaan, kehon lämmönsäätelyyn ja sydämmen rytmiin1. Myös kilpirauhasen tuottama T4 -hormoni, eli tyroksiini, muuntuu kudoksissa T3 -hormoniksi. Kilpirauhasen erittämistä hormoneista noin 80 % on T4 hormonia ja vain 20 % T3-hormonia. Käytännössä vain pieni osa T3-hormonista on itse kilpirauhasen tuottamaa. Noin 85 prosenttia T3-hormoneista muuntuu kudoksista T4-hormonista. T3 on yli 3 kertaa aktiivisempaa2 kuin T4-hormoni, mutta toisaalta se on hyvin lyhytikäistä -sen puoliintumisaika on vain 2.5 päivää3 siinä missä T4-hormonin on 6.5. T4-hormoni toimiikin ikään kuin “varastohormonina”, josta keho muuntaa soluissa aktiivista T3-hormonia tarpeen mukaan.

Aivojen toiminnalle kilpirauhashormonit ovat myös erittäin tärkeitä. Etenkin T3-hormonin on todettu osana hormonikorvauslääkitystä kilpirauhashormonien puutteesta kärsivillä henkilöillä parantavan kognitiivisia toimintoja, kuten keskittymiskykyä ja muistia, sekä parantavan yleisesti mielialaa5 ja vähentävän masennusta.

'''rT3-dominanssi (tunnetaan myös nimellä: Wilssonin syndrooma ja kakkostyypin kilpirauhasen vajaatoiminta)'''

rT3-dominanssi aiheuttaa kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet, mutta se ei välttämättä näy normaalisti otettavissa laboratoriotuloksissa (TSH ja T4). Käytännössä vajaatoiminnan aiheuttaa kehon virheellinen T4-hormonin muunto T3-hormoniksi, joka on nimenomaan soluissa aktiivinen. T4 muuntuu T3-hormonin sijaan enemmän sen peilihormoniksi, ei-aktiiviseksi rT3:seksi. rT3-hormoni sitoutuu solujen reseptoreihin samaan tapaan kuin T3-hormoni, mutta koska se ei ole aktiivinen ja vie näin T3:sen paikan solussa, on tuloksena samat oireet kuin tavaomaisessa kilpirauhasen vajaatoiminnassakin. Keho tuottaa normaalisti aina jonkun verran rT3:sta, mutta Wilsonin syndroomassa sen osuus T4-muunnoksista on dominoiva. Joskus syndroomaa kutsutaankin rT3-dominanssiksi.
RT3-ongelmaan suhtaudutaan Suomen perusterveydenhuollossa kriittisesti. Suomen Funktionaalisen lääketieteen yhdistys kirjoittaa kuitenkin 12.6.2013 julkaistussa lausunnossaan näin: "Kiistan alla oleva käänteisT3-ongelma on todellinen eikä sen hoito ole ”kuonan puhdistusta”. KäänteisT3:n kinetiikkaa on tutkittu mm. ihmisen istukkasyöpäsoluviljelmässä, jossa määritettiin käänteisT3:n inhibitiovakiot (Ki) sekä T3:lle että T4:lle. Käytännössä käänteisT3 esti 34% aktiivin T3:n soluunottoa ja tyroksiinin vastaavasti 24%. Käänteis-T3:a on lääketieteellisissä julkaisuissa käsitelty muutenkin runsaasti." 

'''Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita ovat mm:'''

 Elintoimintojen hidastuminen
 Ihon vaaleus ja "taikinamaisuus"
 Munuais-, maksa- ja sappikivet (oliiviöljy ruokavaliossa liuottaa kiviä)
 Maksa-arvot huononeminen
 Maku, kuulo- ja hajuaistin heikkeneminen
 Kipukynnyksen nouseminen
 Jatkuva väsymys
 Lihominen tai laihtuminen
 Diabetes
 Kolesterolin nousu
 Heikentynyt kylmänsietokyky
 Muistin heikentyminen
 Lihaskrampit ja kivut
 Masennus, ahdistus, hengenahdistus
 Ääreishermoston toimintahäiriöt
 Äänenkäheys
 Palan tunne kurkussa
 Reumaoireet ja niveltulehdukset
 Jännetuppitulehdukset
 Pulssin hidastuminen
 Hiusten lähtö ja kynsien liuskottuminen
 Anemia
 Ruokahaluttomuus
 Kuukautishäiriöt, lisääntyneet kuukautisvuodot tai kivut ja epäsäännölliset kuukautiset
 Käsien ja jalkojen turvotus
 Matala systolinen (yläpaine) paine ja korkea diastolinen (alapaine) paine (esim. 120/95)
 Kielen ja huulten turpoaminen
 Kuiva iho, atopia sekä akne.
 Kasvojen ja silmien turvotus
 Silmien kuivuminen (rähmii)
 Silmien vetistely (tuulinen ilma)
 Silmien kirvely
 Silmien punoitus
 Mielialanvaihelut, lisääntynyt ärtyisyys ja agressiivisuus. 
 Sydänoireet kuten matala tai korkea syke sekä rytmihäiriöt. 
 Muutokset sydänfilmissä.
 Ummetus
 Huono palautumiskyky liikunnasta
 Lihasheikkous
 Lapsettomuus (suurentunut riski saada keskenmeno)
 Tahmea ajatuksen kulku ja "aivosumu"
 Puheen tuottamisen vaikeus (Ajatus ei kulje)
 Katseen jäljessä tuleminen
 Madaltunut libido
 

''Kilpirauhasen vajaatoimintaan sekä rT3-dominanssiin saattavat liittyä myös lisämunuaisen  toimintahäiriöt.(Esim. Liian korkea tai matala kortisoli tai DHEA. Lisämunuaisen ongelmat vaikuttavat myös kilpirauhasen toimintaan ja saattavat estää ja hidastaa rT3-dominanssista toipumista.)Kilpirauhasen vajaatoiminta on monimutkainen sekä monimuotoinen sairaus ja sen hoito vaatii aina asiansa osaavan lääkärin apua. Kannattaa myös muistaa, että oireet voivat vaihdella yksilöllisesti.''

'''Miten rT3-ongelma todetaan?'''

Jos potilaan T4-veriarvo on viiterajan yläpäässä, mutta T3-arvo on alakantissa on syytä epäillä rT3-ongelmaa. T4:sen ja T3:sen tasojen tulisi olla suunnilleen samassa kohdassa viiterajaansa nähden. Joskus rT3-ongelma voi tosin esiintyä vaikka T3-arvo olisi hyväkin, mutta vajaatoiminnan oireet eivät helpota. Tämän voi tosin aiheuttaa myös raudan puute tai lisämunuaisongelmat. Kun on aihetta epällä rT3-dominanssia, kannattaa mittauttaa rT3 ja T3-V arvot. rT3-arvo ei välttämättä vielä yksin kerro, onko ongelmaa vai ei -varmin tapa poissulkea dominanssi on verrata T3-arvoa ja rT3 arvoa toisiinsa jakamalla T3-arvo rT3:sen arvolla. Huom! Molempien arvojen pitää siis olla samassa mittayksikössä -jos näin ei ole, pitää ne muuntaa samaan ennen laskutoimituksen suorittamista. STTM:än sivustolta löytyy yksikertainen laskukone T3 / rT3 -suhteen laskemiseksi ja yksiköiden muuntamiseksi. Yksiköiden muuntoon lisää apuvälineitä voi katsoa täältä.

Vapaan T3:sen (T3-V) ja rT3:sen suhteen tulisi olla yli 20, jotta rT3-ongelma voidaan sulkea pois. Kokonais-T3:sen ja -rT3:sen (jota suomessa harvemmin otetaan) suhde pitäisi olla yli 10.

rT3:sen saa suomessa testattua ilman lääkärin lähetettä MDD:llä. Heillä on mahdollisuus otattaa pelkästään T3 ja rT3 erotettuna kilpirauhaspaneelista. Tutkimusta varten tarvittavan veren voi otattaa verikoetta varten missä tahansa Suomea ja lähettää sitten tutkittavaksi MDD:n kautta.

'''Miten rT3-ongelmaa voidaan hoitaa?'''

Potilaat ovat päässeet ongelmasta eroon pääasiassa kolmella eri tavalla:
Löytämällä alkusyyt ja hoitamalla niitä. Poistamalla siis tressitekijöitä, kuten lopettamalla tupakoinnin tai liiallisen alkoholinkäytön, korjaamalla epäterveellinen ruokavalio terveellisemmäksi, hoitamalla k. Kilpirauhaspotilailla yleensä esiintyvätesiintyy usein ongelmiat kortisonin vajaa- tai liikatuotannossa tai saannissa (jos on kortisonilääkitys), tai hoitaa r. Raudan puute ja sen alkusyyt tulisi hoitaa (esim. ruokavalio, B12-vitamiinin puute).
Käyttämällä hyviä maksan puhdistus/tukituotteita ja seleeniä. Suurin osa rT3:sesta muunnetaan tai puhdistetaan pois maksassa11. Osa potilaista on saanut korkean rT3-pitoisuuden hallintaansa käyttämällä maksanpuhdistustuotteita, kuten esimerkiksi maarianohdakkeesta tuotettuja valmisteita. Saattaa olla, että potilaan pitää ottaa kaskinkertainen annos suositteltuun nähden jotta rT3-pitoisuus laskee. Maarianohdakkeella on ferritiiniä alentava vaikutus, joten usein potilaat lisäävät rautalääkitystä välttääkseen ongelma. Potilaan kannattaa myös pitää huolta siitä, että valmisteet on tuotettu nimenomaan ohdakkeen siemenistä sillä muilla kasvin osilla saattaa olla estrogeenisiä vaikutuksia. On myös paljon tutkimuksia seleenin vaikutuksesta dominanssiin -alhainen seleeni lisää rT3-hormonin tuotantoa, joten seleenin saanti kannattaa turvata.
Joskus rT3-dominanssi saattaa ilmaantua ilman mitään erityistä alkusyytä tai jäädä päälle, vaikka syy on poistunut. Silloin potilaan pitää ongelman poistamiseksi lopettaa T4-hormonia sisältävien valmisteiden käyttäminen ja siirtyä hormoninkorvaushoidossa pelkästään T3-pitoiseen lääkitykseen puhdistaakseen solut rT3-hormonista. Joissain tapauksissa tämä lääkitys jää loppuelämäksi; kehon taipumus tuottaa liikaa rT3-hormonia on pysyvä.

'''Mistä rT3-ongelma johtuu?'''

Keho tuottaa rT3:sta ylimääräisesti aina silloin, kun on tarve säästää energiaa -siis keholle stressaavissa tilanteissa. Tällaisia tilanteita ovat muun muassa emootionaalinen, fyysinen tai biologinen stressi, kuten esimerkiksi jatkuva sairastelu, leikkauksen jälkitila, joutuminen auto-onnettomuuteen tai mikä tahansa akuutti vamma, kroonisen stressin aiheuttama korkea kortisolintuotanto, altistuminen äärimmäisen kylmälle ilmastolle, diabetes, ikääntyminen tai jopa joidenkin lääkkeiden, kuten beta-salpaajat tai amiodaroni, käyttö. Erityisesti kilpirauhaspotilailla esiintyvät aiheuttajat ovat:
Lisämunuaisen toimintaan liittyvät kortisonin joko liika- tai vajaatuotanto10. Liikatuotannossa keho tulkitsee potilaan olevat stressaavassa tilanteessa ja lisää T4:sen muuntoa rT3:seksi energian säästämiseksi. Vajaatuotannossa taas T3-hormonit eivät pääse solutasolle ilman kortisonia, jolloin niitä kerääntyy vereen. Kompensoidakseen suurta veren T3-pitoisuutta alkaa keho tuottaa enemmän rT3-hormonia.
Raudan puute, joka saattaa juontua joko raudan huonosta imeytymisestä tai kehon liian vähäisestä B12-vitamiinin saannista, jota tarvitaan raudan imeytymiseen. Kilpirauhasen vajaatoiminta vaikuttaa suolen toimintaan ja huonontaa ruoan imeytymistä, jolloin ongelmaa ylläpitävä kehä on valmis. Raudan puute aiheuttaa kilpirauhashormonien kasautumista verenkiertoon usealla eri tavalla. Raudan puutteesta seurautuva verisolujen vähyys huonontaa kilpirauhashormonien kulkeutumista veressä ja kun hormonit eivät päädy käytettäväksi ne kasautuvat verenkiertoon. Raudan puute vähentää myös T4:n muuntoa T3:seksi. Se vaikuttaa entyymiin nimeltä kilpirauhasen peroksidaasi (thyroid peroxidase), joka kiinnittää jodin tyrosiiniin (ei siis hormoni, vaan aminohappo), joka sitten muuttaa näin T4:hormoniin T3:seksi. Käytännössä peroksidaasi ei kykene toimimaan ilman rautaa ja kilpirauhashormonien muunto ei käynnisty. Kun T4 ei muutu T3:seksi se kasautuu verenkiertoon. Keho kompensoi veren liikaa kilpirauhashormonipitoisuutta tuottamalla rT3:sta. Koska kasautuneet hormonit eivät kuitenkaan päädy solujen käytettäväksi, on tuloksena vajaatoimintaoireisto. Rautaa tarvitaan myös lisämunuaisten toimintaan ja sen puute saattaa aiheuttaa ongelmia kortisonintuotannossa, joka vuorostaan mutkan kautta aiheuttaa rT3-ongelmaa.

'''Kiistanalainen Rt3-ongelma ja kilpirauhaslääkkeet'''

RT3-dominanssi on tällä hetkellä Suomessa kovin kiistelty aihe. Suomen endokrinologit eivät pääsääntöisesti myönnä ongelman olemassaoloa. rT3-ongelma on mainittu endokrinologian julkaisussa PubMedissä moneen kertaan. Suomessa on kasvava aalto funktionaalisen lääketieteen edustajia, jotka hoitavat myös rt3-ongelmaa. Hoitotulokset ovat monien kohdalla olleet hyvin positiivisia ja haittavaikutuksia ei ole juurikaan raportoitu. 

Suomessa toimiva Endokrinologian yhdistys on ilmaissut huolta kilpirauhasen vajaatoiminnassa käytettävien erityislupavalmisteiden kuten Liothyroninin ja eläinperäisten lääkkeiden käyttöä kohtaan. Erityisen haitallisena he ovat pitäneet rT3-ongelman hoitoon käytettyä T3-monoterapiaa. 
Endokrinologeja on huolestuttanut TSH:n sekä t4v:n matalalle painuminen T3-monoterapiahoidon aikana. Funktionaalisen lääketieteen yhdistys on vastannut huoleen seuraavasti: "T3-monoterapian seurauksena aivolisäkkeen erittämä tyreotropiini (TSH) painuu mittaamattomiin. Koska tyreotropiini ei stimuloi kilpirauhasta, kilpirauhasen pääasiassa erittämän hormonin, tyroksiinin, määrä laskee alle viitealueen alarajan. Vaikka laboratoriotulokset näyttävät T3-hoidon aikana hoitoa tuntemattoman mielestä jopa kummallisilta, se ei aiheuta minkäänlaista vaaraa potilaalle vaan on nimenomaan hoidon eli T3-lääkityksen looginen seuraus.

Tyroksiini eli T4 on varasto- tai prohormoni, joka ei mene solun tuman sisään. Ainoastaan aktiivinen trijodityroniini eli T3 menee solun tuman sisään, sitoutuu siellä reseptoreihin ja sen avulla aikaan saa kilpirauhashormonien vaikutukset. T3-tyreotoksikoosin saa aikaan vain liiallinen T3. Tyreotoksikoosin diagnoosia ei tehdä pelkästään laboratoriokokeiden perusteella: se on eri syistä johtuva kilpirauhashormonimyrkytys, joka todetaan ensisijaisesti kliinisen kuvan perusteella ja laboratoriokokeet, joissa S-T4v ja/tai S-T3v ovat yli viitealueen ylärajan, vain vahvistavat tilan.

Huolta ja sekaannusta on erityisesti aiheuttanut T3-monoterapian aikainen mittaamattoman matala tyreotropiini (TSH), joka ei T3-hoidon aikana ole merkki hypertyreoosista. Viittaamme tässä edellä mainittuun Endokrinologian oppikirjaan "Välimäki ym. (toim.). Endokrinologia. Duodecim 2009.", jossa kilpirauhassyövän hoitoa koskevassa luvussa todetaan mm. seuraavaa (alleviivaus tämän vastineen laatijoiden): ”Metastasoituneessa taudissa tai muutoin suuren riskin potilailla aivolisäkkeen TSH stimuloi syövän kasvua, minkä vuoksi tyroksiinilla pyritään sammuttamaan TSH:n eritys kokonaan. Annos on riittävä ja sopiva, kun seerumin TSH-pitoisuus on lähellä toteamisrajaa ja seerumin T3v on viitealueella. Tähän tarvitaan tyroksiinia 150 -250 mikrogrammaa/vrk. Annosta pienennetään, jos se aiheuttaa hypertyreoosiin viittaavia oireita tai jos S-T3v on viitealueen yläpuolella. 

Kilpirauhassyövän sairastanut elää siis vuosikausia ongelmitta lääkityksellä, joka aiheuttaa mittaamattoman matalan TSH-tason. Mittaamattoman matala TSH ei ole ongelma muillekaan kilpirauhaspotilaille. Tämän on todennut myös professori Välimäki tammikuussa 2008 luennoidessaan Biomedicumissa.

Sekä eläinperäisiä kilpirauhasuutteita käyttäessä (kauppanimet Armour Thyroid ja Thyroid Erfa) että T3-monoterapiassa seerumin T3v pitoisuus on paras hoitotasapainon seurantatutkimus ja sen tulee pysyä viitealueella, joskin monoterapiassa S-T3v voi hetkellisesti olla viitealueen yläpuolellakin. TSH on useimmiten viitealueen alapuolella ja S-T4v matalahko endogeenisen tyroksiinituotannon vähentymisen seurauksena.

T3-monoterapiahoidon tarve on usein vain kuukausia. Tapauksesta ja sairauden etiologiasta riippuen T3-hoidon jälkeen lääke voidaan lopettaa vähitellen kokonaan tai siirtyä T4-monoterapiaan tai tyroksiini-trijodityroniini –yhdistelmähoitoon. On kuitenkin joitakin tapauksia, jotka ovat joutuneet jatkamaan T3-monoterapiaa pidempään. Tästä tunnetuin esimerkki on Yhdysvaltain edesmennyt presidentti John F. Kennedy."

Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomainen FDA (Food and Drug Administration) ei anna mitään rajoituksia T3-monoterapian suhteen. Cytomel (T3:n kauppanimi Yhdysvalloissa) on FDA:n kaikkein turvallisimmassa turvallisuusluokassa ja sen käyttöä pidetään turvallisena jopa raskauden ja imetyksen aikana aikana. FDA ei myöskään mainitse, että Cytomelia tulisi käyttää vain yhdessä T4 sisältävien valmisteiden kanssa. Sekä Pfizerin valmistaman Cytomelin että TakedaNycomedin valmistaman Liothyroninin (T3:n kauppanimi Suomessa) valmisteyhteenvedot ovat yksimielisiä siitä, että valmisteita voidaan käyttää kaikkiin kilpirauhasen vajaatoiminnan muotoihin sekä lapsilla että aikuisilla, ja myös raskauden ja imeytyksen aikana. Viime mainitun vahvistaa myös HUS:n teratologinen tietopalvelu. Vain toisen valmisteyhteenvedon kohdalla todetaan, että sitä voidaan käyttää myös yhdessä tyroksiinin kanssa. Cytomelin valmisteyhteenvedossa todetaan myös, että vaikeissa hypotyreoositapauksissa lisämunuaisen kuorikerros toimii puutteellisesti ja T3-hoidon aikana voidaan, tai jopa tulee, käyttää kortisonikorvaushoitoa. Valmisteyhteenvedot ovat kyseisten lääketehtaiden sekä eri maiden lääkevalvontaviranomaisten konsensus lääkkeen käytöstä pitkien kliinisten tutkimusten jälkeen. 

''T3-lääkityksen käyttö muiden ongelmien hoitamiseen

On olemassa myös muunlaista kilpirauhashormonien resistanssia, kuin rT3-dominanssi. Kokemukseen pohjautuvan tiedon mukaan muihinkin resistanssin muotoihin parhaimmat hoitotulokset saadaan pelkkää T3-lääkitystä käyttämällä. T3:sta on myös käytetty tehokkaasti lisämunuaisten uupumuksen hoitoon -tämän hoitotavan uranuurtaja on itsekin kilpirauhaspotilas, Paul Robinson. Taktiikka perustuu hormonien luonnollisen erityksen jäljittelemiseen. Kilpirauhanen on aktiivinen myös öisin ja lisämunuaiset tuottavat suurimman osan kortisoneista nimenomaan neljän viimeisen tunnin aikana ennen heräämistä. Kuten mikä tahansa muukin elimistön elin, lisämunuainen tarvitsee myös T3:sta toimiakseen kunnolla. Niinpä siirtäessään kilpirauhaslääkitystään myös aamuyöhön, jolloin sen määrä veressä on useimmilla korvaushoidon saajilla alimmillaan juuri ennen mahdollisesti päivän ainoaa aamuannosta, Robinson huomasi myös lisämunuaisten toiminnan vilkastuvan. Myöhemmissä kokeiluissa T3:sen ottaminen aamuyöllä paransi parhaimmissa tapauksissa lisämunuaisten toiminnan takaisin entisiselle tasolleen tai käyttäjät kykenivät vähentämään kortisonikorvaushoitoaan huomattavasti. Myös T3:sta sisältävät luonnolliset lääkkeet tuottivat positiivisia tuloksia. Metodi tosin toimii vain, jos kyse on lisämunuaisten uupumisesta -addisonin tautiin tai aivolisäkkeen vajaatoiminnasta johtuvaan lisämunuaisten vajaatoimintaan (lisäke ei tuota tarpeeksi lisämunuaista stimuloivaa ACTH-hormonia) se ei auta. Siksi ennen tämän metodin kokeilua olisikin hyvä käydä ACTH-testissä, jossa aivolisäkkeen normaali ACTH:n eritys varmistetaan.

T3-monoterapiaa on käytetty USA:ssa onnistuneesti myös masennuksen sekä kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitoon.
''


Lähteet:http://fms.fi/funktionaalisen-laaketieteen-yhdistyksen-lausunto-12-06-2013/,
http://www.kilpirauhanen.com/tietopankki

[[Luokka:Uskomuslääkintä]]
[[Luokka:Lääketiede]]
[[Luokka:Kilpirauhanen]]