Difference between revisions 13338770 and 13338783 on fiwiki

{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}{{Neutraalius|Marginaalinen näkökulma esitellään totuutena ja lääketieteen näkökulmaa vähätellään. Kirjoitettava tietosanakirjamuotoon.}}
'''T3 ja RT3-hormonit'''

T3 eli Trijodityroniini on yksi kilpirauhasen tuottamista päähormoneista. Se vaikuttaa lähes jokaiseen fysiologiseen toimintaan kehossamme, mm. kasvuun ja kehitykseen, aineenvaihduntaan, kehon lämmönsäätelyyn ja sydämmen rytmiin1. Myös kilpirauhasen tuottama T4 -hormoni, eli tyroksiini, muuntuu kudoksissa T3 -hormoniksi. Kilpirauhasen erittämistä hormoneista noin 80 % on T4 hormonia ja vain 20 % T3-hormonia. Käytännössä vain pieni osa T3-hormonista on itse kilpirauhasen tuottamaa. Noin 85 prosenttia T3-hormoneista muuntuu kudoksista T4-hormonista. T3 on yli 3 kertaa aktiivisempaa2 kuin T4-hormoni, mutta toisaalta se on hyvin lyhytikäistä -sen puoliintumisaika on vain 2.5 päivää3 siinä missä T4-hormonin on 6.5. T4-hormoni toimiikin ikään kuin “varastohormonina”, josta keho muuntaa soluissa aktiivista T3-hormonia tarpeen mukaan.

Aivojen toiminnalle kilpirauhashormonit ovat myös erittäin tärkeitä. Etenkin T3-hormonin on todettu osana hormonikorvauslääkitystä kilpirauhashormonien puutteesta kärsivillä henkilöillä parantavan kognitiivisia toimintoja, kuten keskittymiskykyä ja muistia, sekä parantavan yleisesti mielialaa5 ja vähentävän masennusta.

'''rRT3-dominanssi (tunnetaan myös nimellä: Wilssonin syndrooma ja kakkostyypin kilpirauhasen vajaatoiminta)'''

rRT3-dominanssi aiheuttaa kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet, mutta se ei välttämättä näy normaalisti otettavissa laboratoriotuloksissa (TSH ja T4). Käytännössä vajaatoiminnan aiheuttaa kehon virheellinen T4-hormonin muunto T3-hormoniksi, joka on nimenomaan soluissa aktiivinen. T4 muuntuu T3-hormonin sijaan enemmän sen peilihormoniksi, ei-aktiiviseksi rT3:seksi. rRT3-hormoni sitoutuu solujen reseptoreihin samaan tapaan kuin T3-hormoni, mutta koska se ei ole aktiivinen ja vie näin T3:sen paikan solussa, on tuloksena samat oireet kuin tavaomaisessa kilpirauhasen vajaatoiminnassakin. Keho tuottaa normaalisti aina jonkun verran rT3:sta, mutta Wilsonin syndroomassa sen osuus T4-muunnoksista on dominoiva. Joskus syndroomaa kutsutaankin rT3-dominanssiksi.
(contracted; show full) Lapsettomuus (suurentunut riski saada keskenmeno)
 Tahmea ajatuksen kulku ja "aivosumu"
 Puheen tuottamisen vaikeus (Ajatus ei kulje)
 Katseen jäljessä tuleminen
 Madaltunut libido
 

''Kilpirauhasen vajaatoimintaan sekä rT3-dominanssiin saattavat liittyä myös lisämunuaisen  toimintahäiriöt.(Esim. Liian korkea tai matala kortisoli tai DHEA. Lisämunuaisen ongelmat vaikuttavat myös kilpirauhasen toimintaan ja saattavat estää ja hidastaa rT3-dominanssista toipumista.)
. Kilpirauhasen vajaatoiminta on monimutkainen sekä monimuotoinen sairaus ja sen hoito vaatii aina asiansa osaavan lääkärin apua. Kannattaa myös muistaa, että oireet voivat vaihdella yksilöllisesti.''

'''Miten rT3-ongelma todetaan?'''

Jos potilaan T4-veriarvo on viiterajan yläpäässä, mutta T3-arvo on alakantissan T3-arvon keskinäinen suhde ei ole looginen (T3 viitteen matalampi, kuin T4:n määrästä voisi olettaa) on syytä epäillä rT3-ongelmaa. T4:sen ja T3:sen tasojen tulisi olla suunnilleen samassa kohdassa viiterajaansa nähden. Joskus rT3-ongelma voi tosin esiintyä vaikka T3-arvo olisi hyväkin, mutta vajaatoiminnan oireet eivät helpota. TämäHuonon voinnin voi tosin aiheuttaa myös raudan puute tai lisämunuaisongelmat. Kun on aihetta epällä rT3-dominanssia, kannattapitää potilaalta mittauttaa rT3 ja T3-V arvot. rRT3-arvo ei välttämättä vielä yksin kerro, onko ongelmaa vai ei -varmin tapa poissulkea dominanssi on verratlaskea tietyllä kaavalla T3-arvoan ja rT3 arvoa:n suhde toisiinsa jakamalla T3-arvo rT3:sen arvolla. Huom! Molempien arvojen pitää siis olla samassa mittayksikössä -jos näin ei ole, pitää ne muuntaa samaan ennen laskutoimituksen suorittamista. STTM:än sivustolta löytyy yksikertainen laskukone T3 / rT3 -suhteen laskemiseksi ja yksiköiden muuntamiseksi. Yksiköiden muuntoon lisää apuvälineitä voi katsoa täältä.

Vapaan T3:sen (T3-V) ja rT3:sen suhteen tulisi olla yli 20, jotta rT3-ongelma voidaan sulkea pois. Kokonais-T3:sen ja -rT3:sen (jota suomessa harvemmin otetaan) suhde pitäisi olla yli 10.

rRT3:sen saa suomessa testattua ilman lääkärin lähetettä MDD:llä laboratorion kautta. Heillä on mahdollisuus otattaa pelkästään T3 ja rT3 erotettuna kilpirauhaspaneelista. Tutkimusta varten tarvittavan veren voi otattaa verikoetta varten missä tahansa Suomea ja lähettää sittenpostissa tutkittavaksi MDD:n kautta.

'''Miten rT3-ongelmaa voidaan hoitaa?'''

Potilaat ovat päässeet ongelmasta eroon pääasiassa kolmella eri tavalla:
Löytämällä alkusyyt ja hoitamalla niitä. Poistamalla siis stressitekijöitä, kuten lopettamalla tupakoinnin tai liiallisen alkoholinkäytön, ja korjaamalla epäterveellinen ruokavalio terveellisemmäksi/paleotyyppiseksi. Kilpirauhaspotilailla esiintyy usein ongelmia kortisonin vajaa- tai liikatuotannossa tai saannissa (jos on kortisonilääkitys). Raudan puute ja sen alkusyyt tulisi hoitaa (esim. ruokavalio, B12-vitamiinin puute).
Käyttämällä hyviä maksan puhdistus/tukituotteita ja seleeniä. Suurin osa rT3:sesta muunnetaan tai puhdistetaan pois maksassa11. Osa potilaista on saanut korkean rT3-pitoisuuden hallintaansa käyttämällä maksanpuhdistustuotteita, kuten esimerkiksi maarianohdakkeesta tuotettuja valmisteita. Saattaa olla, että potilaan pitää ottaa kaskinkertainen annos suositteltuun nähden jotta rT3-pitoisuus laskee. Maarianohdakkeella on ferritiiniä alentava vaikutus, joten usein potilaat lisäävät rautalääkitystä välttääkseen ongelma. Potilaan kannattaa myös pitää huolta siitä, että valmisteet on tuotettu nimenomaan ohdakkeen siemenistä sillä muilla kasvin osilla saattaa olla estrogeenisiä vaikutuksia. On myös paljon tutkimuksia seleenin vaikutuksesta dominanssiin -alhainen seleeni lisää rT3-hormonin tuotantoa, joten seleenin saanti kannattaa turvata.
Joskus rT3-dominanssi saattaa ilmaantua ilman mitään erityistä alkusyytä tai jäädä päälle, vaikka syy on poistunut. Silloin potilaan pitää ongelman poistamiseksi lopettaa T4-hormonia sisältävien valmisteiden käyttäminen ja siirtyä hormoninkorvaushoidossa pelkästään T3-pitoiseen lääkitykseen puhdistaakseen solut rT3-hormonista. Joissain tapauksissa tämä lääkitys jää loppuelämäksi; kehon taipumus tuottaa liikaa rT3-hormonia on pysyvä. ⏎
Jos ongelman alkusyyn poisto onnistuu ja potilaalla ei ole rt3-dominanssin lisäksi varsinaista kilpirauhasen vajaatoimintaa ta kakkostyypin vajaatoimintaa (jolloin kilpirauhashormonit eivät pääse solutasolle), on lääkityksestä mahdollista päästä kokonaan irti hoidon onnistuttua.

'''Mistä rT3-ongelma johtuu?'''

Keho tuottaa rT3:sta ylimääräisesti aina silloin, kun on tarve säästää energiaa -siis keholle stressaavissa tilanteissa. Tällaisia tilanteita ovat muun muassa emootionaalinen, fyysinen tai biologinen stressi, kuten esimerkiksi jatkuva sairastelu, leikkauksen jälkitila, joutuminen auto-onnettomuuteen tai mikä tahansa akuutti vamma, kroonisen stressin aiheuttama korkea kortisolintuotanto, altistuminen äärimmäisen kylmälle ilmastolle, diabetes, allergiat, ikääntyminen tai jopa joidenkin lääkkeiden, kuten beta-salpaajat tai amiodaroni, käyttö. Erityisesti kilpirauhaspotilailla esiintyvät aiheuttajat ovat:
Lisämunuaisen toimintaan liittyvät kortisonin joko liika- tai vajaatuotanto10. Liikatuotannossa keho tulkitsee potilaan olevat stressaavassa tilanteessa ja lisää T4:sen muuntoa rT3:seksi energian säästämiseksi. Vajaatuotannossa taas T3-hormonit eivät pääse solutasolle ilman kortisonia, jolloin niitä kerääntyy vereen. Kompensoidakseen suurta veren T3-pitoisuutta alkaa keho tuottaa enemmän rT3-hormonia.
(contracted; show full)

'''Kiistanalainen Rt3-ongelma ja kilpirauhaslääkkeet'''

RT3-dominanssi on tällä hetkellä Suomessa kovin kiistelty aihe. Suomen endokrinologit eivät pääsääntöisesti myönnä ongelman olemassaoloa. rT3-ongelma on mainittu endokrinologian julkaisu
issa PubMedissä moneen kertaan. Suomessa on kasvava aalto funktionaalisen lääketieteen edustajia, jotka hoitavat myös rt3-ongelmaa. Hoitotulokset ovat monien kohdalla olleet hyvin positiivisia ja haittavaikutuksia ei ole juurikaan raportoitu. 

(contracted; show full)''


Lähteet:http://fms.fi/funktionaalisen-laaketieteen-yhdistyksen-lausunto-12-06-2013/,
http://www.kilpirauhanen.com/tietopankki

[[Luokka:Uskomuslääkintä]]
[[Luokka:Lääketiede]]