Difference between revisions 14637356 and 15206281 on fiwiki

{{Korjattavat 2012|701}}
[[Kuva:PeruCaral09.jpg|thumb|right|220px|[[Caral]]in pyramidin raunio.]]

'''Perun esikeraamisen kauden loppuvaihe''' oli verhainen kulttuurin syntyvaihe intiaanien asuttamassa Perussa ennen eurooppalaisten tuloa. Tällöin syntyi [[sivilisaatio]]n pohja Perun rannikolla ja sisämaassakin. Tässä ns. [[Norte Chico]] -vaiheessa noin 3100–1800 eaa. alkaen suuria kyliä, joissa rakennettiin tasalakisia pyramideja, jotka olivat monesti muotoiltuja maakumpuja<(contracted; show full)

== Edeltävä kehitys ==

Esikeraamista kautta edelsi kehitys, johon liittyi liikkuvan ja puoliliikkuvan asutuksen asettuminen paikoilleen Perun alueella. [[Lima]]n pohjoispuolella Perun keskirannikolla [[Huacho]]n pohjoispuolella sijaitsevan [[Supé (joki)|Supéjoen]] laaksossa Perussa asuttiin ainakin 7000 eaa. Maanviljely lienee alkanut Perussakin noin 8000–4000&nbsp;eaa. puutarhaviljelynä, jossa viljeltiin muun muassa kurpitsaa ja papuja. Alussa viljee näyttää viljellyn noin 8000–6000 eaa
. ylävillä alueilla kuivissa joen laaskoissa<ref>Matti Pärssinen: Andien ihminen, 2004. Luku Maanviljelyn alkuvaiheet, s. 24.</ref>. La Paloman kalastajakylän asutus näyttää kiinteytyneen noin 5000 eaa. Varhaisia pyramidimaisia, monessa vaiheessa rakennettuja pieniä maakumpuja on arkeologian mukaan tehty Perun pohjoisosassa [[Nanchoc]] Zaña-joen laaksossa noin 5000–3500 eaa.<ref>http://www.scielo.cl/scielo.php?pid=S0717-73562001000100010&script=sci_arttext</ref><ref>http://www.laportadeltempo.com/documenti/doc_020202.htm</ref>

Puuvillaa elettiin kasvattaa Perun seuduilla noin 4200 eaa. [[Caral]]issa asuttiin jo 4000–3600 eaa. Noin 3500 eaa. alueella saattoi olla jonkinlaista yhteiskunnallista eriytymistä.<!-- valdivian kulttuuri--> Näihin aikoihin asutus kiinteytyi kyläasutukseksi Andien vuoristossa. Samoihin aikoihin oli [[Ecuador]]issa [[Valdivian kulttuuri]], jossa asuttiin keskusaukion ympärille rakennetuissa kylissä. Noin 3300 eaa. alkoi Ecuadorin rannikolle syntyä suuria kyliä, jotka elivät kalastuksella ja maissin viljelyllä.

== Norte Chico ja Caral ==

Muutamaan Perun jokilaaksoon syntyi noin 3100 eaa. alkaen, ehkä jo 3500 eaa. alkaen keskuksia, joissa oli tasaisella katkaistun pyramidin muotoisella alustalla asuintaloja ja/tai temppeleitä. Näitä tehtiin esimerkiksi lisäämällä luonnolliseen maakumpuun lisää maata ja kiviä. Näin syntyi muotoiltu maakumpu. Näitä rakennelmia kutsutaan nykyään nimellä ''[[huaca]]''. Rakennettiin pitkulaisia maakumpuja.  <ref>http://www.tiwanakuarcheo.net/10_prehistory/GUIAPreceramic.htm</ref><ref name="bruceowen.com">http://bruceowen.com/worldprehist/3250s19.doc</ref> Näiden varhaisten maakumpujen uskotaan liittyvän kylien yhteenliittymien yhteisiin johliin, jota olivat muun muassa kylvö- ja sadonkorjuujuhla, päällikön hautaaminen ja muut yhteisällis-uskonnolisen seremoniat.

[[Radiohiiliajoitus]]ten mukaan noin 3100 eaa. nousi varhaisin ''huaca'', [[Huaca de los Sacrificos]], ja sen seuraaja [[Huaca de los Idolos]] n 2900 eaa.<ref>http:// name="bruceowen.com/worldprehist/3250s19.doc</ref>"/> Koska ajoitukset eivät ole kattavia, ei pysytä rakentamaan täsmällistä kuvaa Perun rannikon sivilisaation synnystä. Näin syntyi pieniä kalastaja-viljelijäkyliä esimerkiksi Ancon ja Huaca Prieta.<!-- tarkista olivatko tässä vaiheessa--> Maissiin viljely oli vielä suhteellisen pienimuotoista tässä vaiheessa, se yleistyi vasta noin 1000 eaa. Supé-joen, Fortalezan ja Pativilcan laaksossa nousi<ref>http://www.jqjacobs.net/andes/coast.html</ref> yhteisöjä, jotka rakensivat mm Caralin 2800–2600 e(contracted; show full)OAH/ht/02/sa/ht02sa.htm</ref>. Supejoen laakson varhaista sivilisaatiota 3100–1800 eaa. kutsutaan myös nimellä Norte Chicon sivilisaatio, tai teknisemmin ”myöhäinen arkaainen kausi”, tai ”myöhäinen puuvilla-esikeraaminen kausi”. Sen aikana syntyi ja katosikin pienoiskaupunkivaltioita. Esimerkiksi Huaricoto noin 2800–2500&nbsp;eaa., La Galgada 2720–2500&nbsp;eaa. Santajoen laaksossa, Kotosh 2400–2000&nbsp;eaa.

Esimerkiksi La Galgadassa Tablachancan laaskossa puolikuivalla alueella, 1100 m
:n korkeudessa meren pinnasta, viljeltiin maata kastalukanavian avulla tuottaen mm. puuvillaa. Mm. Amazoniasta tuotiin sulkia, meren rannoilta simpukankuoria. Temppelikompleksissa oli pyöreä porraspyramidi, jossa oli viisi kerrosta. Kerrosten huipulla olevalla ympyrämäisellä tasanteella oli neljä pyöreää taloa, joista keskimpänä oleva oli suurin. Portaat veivät porraspyramidin huipulle. Pyramidin edessä oli pienehkö pyöreä aukio, jota ympäröivälle rengasmaiselle tasanteelle veivät portaat sekä ulkoa että vast(contracted; show full)
== Lähteet ==
{{viitteet}}

{{Esikolumbiaaniset intiaanikulttuurit}}

[[Luokka:Perun historia]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]