Revision 11928452 of "Serbian tiede- ja taideakatemian muistio 1986" on fiwiki

{{Korjattavat 2012|405}}
{{Asiantuntijalle|Lähteitä ei merkitty, ainakin osaksi perustunee en-wikin artikkeliin jonka neutraalius on kyseenalaistettu.}}
'''Serbian tiede- ja taideakatemiassa''' laadittiin vuosina [[1985]]–[[1986]] '''muistio''', jossa tuotiin selkeästi esiin ajatus yhtenäisen [[Suur-Serbia]]n tai [[serbit|serbijohtoisen]] [[Jugoslavia]]n luomisesta.

Muistion mukaan serbejä syrjittiin Jugoslaviassa. Se julkaistiin [[belgrad]]ilaisessa hyvin tunnetussa iltalehdessä Vecernje Novostissa syyskuussa 1986. Suuri osa muistion väitteistä oli perättömiä. Muistiossa yhdistyivät todellisuus ja kuvitelmat äärikansallismieliseksi propagandakeitokseksi: [[Serbia]]n olisi muutettava Jugoslavia keskusjohtoiseksi liittovaltioksi. Muistion mukaan Jugoslavia oli [[kroaatit|kroaattien]] ja [[sloveenit|sloveenien]] johtama, serbejä sorrettiin [[Kosovo]]ssa ja [[Kroatia]]ssa. Slovenia, [[Kroatia]] ja Kosovo riistivät serbejä taloudellisesti. Muistion mukaan silloiset Jugoslavian osatasavaltojen rajat oli tahallaan vedetty pilkkomaan serbialueita.

Luonnosmainen muistio vuosi julkisuuteen syyskuussa 1986. Muistiota sanotaan usein SANU:n muistioksi, koska SANU on Serbian tiedeakatemian nimen lyhenne. Muistion laatijoina ja sen synnyttäneissä kokouksessa istuneita oli monia vaikutusvaltaisia serbiälymystön edustajia, muun muassa [[Kosta Mihajlović]], [[Mihailo Marković]], [[Vasilije Krestić]] ja [[Dobrica Cosić]].

==Muistion pääperiaatteista==

Muistiossa arvosteltiin Jugoslavian hajautuneisuutta, ja siinä väitettiin taloudellisesti edistyneempien sloveenien ja kroaattien kehittäneen talouttaan Serbian kustannuksella. Muistio väitti albaanien parhaillaan suorittavan Kosovossa serbien kansanmurhaa. Kosovossa oli julistettu serbikansalle keväällä 1981 avoin sota, ja Kosovon serbialaisiin kohdistui fyysinen, poliittinen, oikeudellinen ja kulttuurinen kansanmurha. Muistiossa vaadittiin järjestyksenpitoa Kosovoon, jossa serbit pakotettiin muuttamaan pois vuosisataisilta kotiseuduiltaan.

Muistiossa arvosteltiin myös Jugoslavian perusperiaatteita, jotka oli muotoiltu jo Jajcen kokouksissa 1943, ja Jugoslavian perustuslakia vuodelta 1974. Perustuslakia olisi muutettava, mikä ei kuitenkaan olisi demokraattisesti mahdollista. Talouskehitys oli ollut laskeva 1960-luvun puolivälistä asti, jolloin kansallinen itsekkyys oli voimistunut. Jugoslavia oli muistion mukaan sisäisten ristiriitojensa takia lähes räjähdysherkässä tilassa. Eri tekijät uhkasivat koko maan vakautta. Jugoslavian yleinen hajoaminen kohdistuisi pahiten serbeihin, joita asui muissa osatasavalloissa huomattavia määriä. Epäsuorasti tuotiin esille serbikansan hajanaisuus alueittain eri puolilla Jugoslaviaa: tällöin serbeillä ei olisi oikeutta tai mahdollisuuksia omaan yhtenäiseen valtioon. Oltiin katkeria siitä, että Jugoslaviaa johtava [[Josip Broz Tito]] piti serbejä muiden kansojen "sellinvartijoina", minkä takia Slovenia ja Kroatia syrjivät serbejä taloudellisesti. Sloveenit ja kroaatit, etunenässä kroaatti Tito ja slovenialainen puolueen pääideologi, vuoden 1974 perustuslain puuhamies [[Edvard Kardelj]] olivat luoneet Jugoslavian, jossa heikko Serbia loi vahvan liittovaltion. Näin Titon kuoleman jälkeen Jugoslaviassa serbit jäivät alakynteen, vaikka olivat tehneet suurimmat uhraukset.

Muistiossa ennustettiin aivan oikein Jugoslavian olevan hajaantumassa sloveenien ja kroaattien takia. Muistio mainitsi myös serbejä kroaattien taholta uhkaavan vaaran, vaikka Kroatiassa ei ollut vielä järjestetty monipuoluevaaleja ja ruvettu täydellä voimalla vaatimaan itsenäisyyttä. Kroatian uhattujen serbien asema olisi ratkaistava poliittisesti, ettei Kroatialle ja Jugoslavialle tulisi pahoja seurauksia. Muistio oli osin ristiriitainen, koska sitä oli laatimassa monta henkeä ja se oli pelkkä luonnos.

==Muistion saama vastaanotto==

Serbian taide- ja tiedeakatemian muistio herätti Jugoslaviassa ankaraa arvostelua: sloveenit, kroaatit, makedonialaiset ja bosniakit tuomitsivat muistion, jota pidettiin aiheellisesti serbien kansallismielisenä propagandana. Muistion tuomitsivat myös [[Slobodan Milošević]]in johtamat kommunistit. Serbian maltillisen presidentin, [[Ivan Stambolić]]in, mielestä muistiossa avattiin "kansallismielinen valtataistelun rintama". Muistion laatiminen jouduttiin lopettamaan sen laatijoihin julkisuudessa kohdistuneen ankaran arvostelun takia. Silti Serbian tiedeakatemian silloinen johto jatkoi toimintaansa.

[[Luokka:Jugoslavian hajoamissodat]]

[[bs:Memorandum SANU]]
[[bg:Меморандум на САНУ]]
[[ca:Memoràndum de l'Acadèmia Sèrbia de les Ciències i les Arts]]
[[cs:Memorandum SANU]]
[[de:SANU-Memorandum]]
[[en:Memorandum of the Serbian Academy of Sciences and Arts]]
[[es:Memorando de la Academia de las Artes y de las Ciencias de Serbia]]
[[hr:Memorandum SANU]]
[[mk:Меморандум на Српската академија на науките и уметностите]]
[[nl:Sanu-Memorandum]]
[[ja:セルビア科学芸術アカデミーの覚書]]
[[ro:Memorandumul Academiei Sârbe de Științe și Arte]]
[[sq:Memorandumi i Akademisë Serbe për Kosovën]]
[[sr:Меморандум САНУ]]
[[sh:Memorandum SANU]]