Revision 14637356 of "Perun esikeraamisen kauden loppuvaihe" on fiwiki

{{Korjattavat 2012|701}}
[[Kuva:PeruCaral09.jpg|thumb|right|220px|[[Caral]]in pyramidin raunio.]]

'''Perun esikeraamisen kauden loppuvaihe''' oli verhainen kulttuurin syntyvaihe intiaanien asuttamassa Perussa ennen eurooppalaisten tuloa. Tällöin syntyi [[sivilisaatio]]n pohja Perun rannikolla ja sisämaassakin. Tässä ns. [[Norte Chico]] -vaiheessa noin 3100–1800 eaa. alkaen suuria kyliä, joissa rakennettiin tasalakisia pyramideja, jotka olivat monesti muotoiltuja maakumpuja<ref>http://www.philipcoppens.com/caral.html</ref>. Niihin liittyvät keskukset olivat pieniä kaupunkivaltioita. Niitä oli muun muassa [[Supé (joki)|Supéjoella]], [[Pativilca (joki)|Pativilcajoella]] ja hieman myöhemmin myös [[Casma (joki)|Casmajoella]]. Näistä tunnettuja ovat muun muassa [[Caral]]<ref>http://www.athenapub.com/caral.html</ref>. Kalastus oli tärkein elinkeino, [[maissi]]n viljelyä harrastettiin vain pienimuotoisena kasteluviljelynä. Viljeltiin myös muun muassa [[kurpitsa]]a ja [[puuvilla]]a. Tällä kaudella kauppaverkosto ulottui sisämaasta rannikolle.

== Vanhan ja Uuden maailman esikeraaminen kausi ==

Perussa syntyi suuria temppelikeskuksia ennen [[saviastiat|saviastioiden]] valmistusta. Vanhassa maailmassahan kävi toisin päin. Monesti on ajateltu, että saviruukku keksittiin ennen temppeliä. Uusimpien tutkimusten mukaan vanhassa maailmassa saattoi olla pieniä temppeleitä jo esikeraamisella kaudella, esimerkiksi Turkin [[Nevali Cori]]ssa. Esikeraaminen [[Jeriko]] oli suunnilleen yhtä suuri asutuskeskus väestöltään kuin varhainen Caral, muttei siellä rakennettu suurta temppelipyramidia.

== Edeltävä kehitys ==

Esikeraamista kautta edelsi kehitys, johon liittyi liikkuvan ja puoliliikkuvan asutuksen asettuminen paikoilleen Perun alueella. [[Lima]]n pohjoispuolella Perun keskirannikolla [[Huacho]]n pohjoispuolella sijaitsevan [[Supé (joki)|Supéjoen]] laaksossa Perussa asuttiin ainakin 7000 eaa. Maanviljely lienee alkanut Perussakin noin 8000–4000&nbsp;eaa. puutarhaviljelynä, jossa viljeltiin muun muassa kurpitsaa ja papuja. Alussa viljee näyttää viljellyn noin 8000–6000 eaa ylävillä alueilla kuivissa joen laaskoissa<ref>Matti Pärssinen: Andien ihminen, 2004. Luku Maanviljelyn alkuvaiheet, s. 24.</ref>. La Paloman kalastajakylän asutus näyttää kiinteytyneen noin 5000 eaa. Varhaisia pyramidimaisia, monessa vaiheessa rakennettuja pieniä maakumpuja on arkeologian mukaan tehty Perun pohjoisosassa [[Nanchoc]] Zaña-joen laaksossa noin 5000–3500 eaa.<ref>http://www.scielo.cl/scielo.php?pid=S0717-73562001000100010&script=sci_arttext</ref><ref>http://www.laportadeltempo.com/documenti/doc_020202.htm</ref>

Puuvillaa elettiin kasvattaa Perun seuduilla noin 4200 eaa. [[Caral]]issa asuttiin jo 4000–3600 eaa. Noin 3500 eaa. alueella saattoi olla jonkinlaista yhteiskunnallista eriytymistä.<!-- valdivian kulttuuri--> Näihin aikoihin asutus kiinteytyi kyläasutukseksi Andien vuoristossa. Samoihin aikoihin oli [[Ecuador]]issa [[Valdivian kulttuuri]], jossa asuttiin keskusaukion ympärille rakennetuissa kylissä. Noin 3300 eaa. alkoi Ecuadorin rannikolle syntyä suuria kyliä, jotka elivät kalastuksella ja maissin viljelyllä.

== Norte Chico ja Caral ==

Muutamaan Perun jokilaaksoon syntyi noin 3100 eaa. alkaen, ehkä jo 3500 eaa. alkaen keskuksia, joissa oli tasaisella katkaistun pyramidin muotoisella alustalla asuintaloja ja/tai temppeleitä. Näitä tehtiin esimerkiksi lisäämällä luonnolliseen maakumpuun lisää maata ja kiviä. Näin syntyi muotoiltu maakumpu. Näitä rakennelmia kutsutaan nykyään nimellä ''[[huaca]]''. Rakennettiin pitkulaisia maakumpuja. <ref>http://www.tiwanakuarcheo.net/10_prehistory/GUIAPreceramic.htm</ref><ref>http://bruceowen.com/worldprehist/3250s19.doc</ref> Näiden varhaisten maakumpujen uskotaan liittyvän kylien yhteenliittymien yhteisiin johliin, jota olivat muun muassa kylvö- ja sadonkorjuujuhla, päällikön hautaaminen ja muut yhteisällis-uskonnolisen seremoniat.

[[Radiohiiliajoitus]]ten mukaan noin 3100 eaa. nousi varhaisin ''huaca'', [[Huaca de los Sacrificos]], ja sen seuraaja [[Huaca de los Idolos]] n 2900 eaa.<ref>http://bruceowen.com/worldprehist/3250s19.doc</ref>Koska ajoitukset eivät ole kattavia, ei pysytä rakentamaan täsmällistä kuvaa Perun rannikon sivilisaation synnystä. Näin syntyi pieniä kalastaja-viljelijäkyliä esimerkiksi Ancon ja Huaca Prieta.<!-- tarkista olivatko tässä vaiheessa--> Maissiin viljely oli vielä suhteellisen pienimuotoista tässä vaiheessa, se yleistyi vasta noin 1000 eaa. Supé-joen, Fortalezan ja Pativilcan laaksossa nousi<ref>http://www.jqjacobs.net/andes/coast.html</ref> yhteisöjä, jotka rakensivat mm Caralin 2800–2600 eaa. Caralissa asui noin 3000 ihmistä. Samoihin aikoihin noin 2500 eaa. rakennettiin U:n muotoisia temppeleitä [[Real Alto]]ssa, Eqadorissa [[Valdivia]]n laaksossa. Tämä temppelirakenteminen viittaa jonkinlaiseen papiston syntyyn.

[[Maissi]]a ei Caralissa vielä viljelty, vaan esimerkiksi kurpitsaa ja [[papu]]ja, sekä [[puuvilla]]a. [[Kalastus]] oli myös tärkeä elinkeino. Supejoen seudun peinoiskaupunkivaltioita rakentanutta sivilisaatiota sanotaan myös Norte Chicon sivilisaatioksi. Se tunsi mm. solmukirjoituksen, quipun. Varsinaiseen Norte Chico -kulttuuriin liittyi 24 keskusta alaltaan 10–200 ha noin 1500 km² alalla, jokien [[Huaura]], [[Supe]], [[Pativilca]] ja [[Fortaleza]] laaksoissa, muun muassa [[Caral]]. Tämä noin 50×20 km kokoinen Perun rannikon keskinen alue on suurten pohjoisten ja pienten eteläisten jokilaaksojen välimaastoa ja ollut jo kauan tiheästi asuttu.

== Suurten keskusten nousu ==

Väkiluku kasvoi myöhäisellä esikeraamisella ajalla 3000–2000 eaa. Ancon-chillonin laaksoissa noin 15–30-kertaiseksi maanviljelyn ja kalastuksen ansiosta<ref name="fifa">Peter Bellwood: First Farmers, 2005. ISBN 978-0-631-20566-1 s. 160.</ref>. Noin 2600 eaa. nousivat Supejokea hieman pohjoisempana Casmajoen laakson Moxeke ja Tortugas. Tältä ajalta tunnetaan Supejoen laaksosta myös Aspero<ref>http://www.metmuseum.org/TOAH/ht/02/sa/ht02sa.htm</ref>. Supejoen laakson varhaista sivilisaatiota 3100–1800 eaa. kutsutaan myös nimellä Norte Chicon sivilisaatio, tai teknisemmin ”myöhäinen arkaainen kausi”, tai ”myöhäinen puuvilla-esikeraaminen kausi”. Sen aikana syntyi ja katosikin pienoiskaupunkivaltioita. Esimerkiksi Huaricoto noin 2800–2500&nbsp;eaa., La Galgada 2720–2500&nbsp;eaa. Santajoen laaksossa, Kotosh 2400–2000&nbsp;eaa.

Esimerkiksi La Galgadassa Tablachancan laaskossa puolikuivalla alueella, 1100 m korkeudessa meren pinnasta, viljeltiin maata kastalukanavian avulla tuottaen mm. puuvillaa. Mm. Amazoniasta tuotiin sulkia, meren rannoilta simpukankuoria. Temppelikompleksissa oli pyöreä porraspyramidi, jossa oli viisi kerrosta. Kerrosten huipulla olevalla ympyrämäisellä tasanteella oli neljä pyöreää taloa, joista keskimpänä oleva oli suurin. Portaat veivät porraspyramidin huipulle. Pyramidin edessä oli pienehkö pyöreä aukio, jota ympäröivälle rengasmaiselle tasanteelle veivät portaat sekä ulkoa että vastakkaiselta puolelta sisälle. Hieman kauempana oli pieni ympyrämäinen aitaus, jonka sisällä oli pohjakaavaltaan pyöreä että neliömäinen tasakattoinen talo. Näiden julkisten näköisten rakennusten ympärillä oli noin 66 pyöreää tasa- tai kartiokattoista majaa. Hieman kauepmapan vuoren juurella oli tasanteella oleva temppeli<ref>fifa, s. 162</ref>. Alue ulottui Perun rannikolla Lurinin laaksosta [[Chasma]]n laaksoon pohjoisessa.

Viimeistään 2300 eaa. oli syntynyt monia suurehköja keskuksia, El Paraiso<ref>http://www.public.asu.edu/~kintigh/asb223/bc05chav.htm</ref> Chillonin laaksossa, pohjoisrannikon Huaca Prieta, Ventanilla ja La Galgada.<!-- tarkista tarkat ajoitukset--> Kehitys kohti suuria asutuskeskukua jatkui 2500–1200 eaa. Myöhäisenä esikeraamisena ”Norte Chicon aikana” kasvoivat kylät hyvin suuriksi asutuskeskuksisksi, viimeistään vuoteen 2000&nbsp;eaa. mennessä, kuten [[Lurihuasi]], Miraya, [[La Galgada]] ja [[Kotosh]]. [[Keramiikka]] saapui [[Peru]]n rannoille vasta noin 1900 eaa.

<!--
** Ecuador noin 2500–2000 Valdivia ja ylängön Cerro Norio 
** Bolivia: Tiwanakua edelsi Qaluy ja Chiripa
-->
<!--

http://www.public.asu.edu/~kintigh/asb223/bc05chav.htm
http://www.tiwanakuarcheo.net/10_prehistory/GUIAPreceramic.htm
http://bruceowen.com/worldprehist/3250s19.doc
http://www.metmuseum.org/toah/ht/02/sa/ht02sa.htm
-->

== Esikeraamisia Norte Chicon keskuksia ==

{| class="wikitable"
|-
! Paikka
! Joki
! Varhaisin ajoitus, kalenterivuotta
! Paikka
! Joki
! Varhaisin ajoitus, kalenterivuotta
|-
||Porvenir
||Fortaleza
||?
||Vinto Alto
||Pativilca
||?
|-
|-
||Cerro Lampay
||Fortaleza
||?
||Huayto
||Pativilca
||?
|-
|-
||Caballete
||Fortaleza
||?
||[[Aspero]]
||Supe
||?
|-
|-
||Cerro Blanco 1
||Fortaleza
||?
||Piedra Parada
||Supe
||?
|-
|-
||Cerro Blanco 2
||Fortaleza
||?
||Era de Panda
||Supe
||?
|-
|-
||Huaricanga
||Fortaleza
||?
||Lusihuasi
||Supe
||?
|-
|-
||Cerro de la Cruz
||Fortaleza
||?
||Miraya
||Supe
||?
|-
|-
||Shaura
||Fortaleza
||?
||Pueblo Nuevo
||Supe
||?
|-
|-
||Punta y Suela
||Pativilca
||?
||[[Caral]]
||Supe
||?
|-
|-
||Upaca
||Pativilca
||?
||Alpacoto
||Supe
||?
|-
|-
||Potao
||Pativilca
||?
||Penico
||Supe
||?
|-
|-
||Carreteria
||Pativilca
||?
||Huacachi
||Supe
||?
|-
|-
||Pampa San Jose
||Pativilca
||?
||Huaural
||Huaura
||?
|-
|}

== Lähteet ==
{{viitteet}}

{{Esikolumbiaaniset intiaanikulttuurit}}

[[Luokka:Perun historia]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]