Difference between revisions 46890 and 46891 on fiwikinews

'''20. heinä16. toukokuuta 2012'''

Mathias Westh[[tiedosto:Mikael Agricola by Albert Edelfelt.jpg|thumb|[[w:Mikael Agricola|Mikael Agricola]], 1510-1557]]
[[w:Mathias Westh|Mathias Westh]] laati seurakuntansa tarpeisiin suomenkielisen kirkkokäsikirjan jo ennen [[w:Mikael Agricola|Mikael Agricolaa]]. 144-lehtinen painamaton kooste sisältää rukouksia, messuja, hartauksia sekä lauluja nuotteineen.⏎
⏎
  Mathias Westh oli Mikael Agricolan aikalainen ja Rauman [[w:kappalainen|kappalainen]], joka kuoli vuonna 1549. Hän jätti jälkeensä [[w:Westhin koodeksi|Westhin koodeksina]] tunnetun käsikirjoituksen, jonka hän oli mahdollisesti itse kirjoittanut tai kopioinut.

Koodeksin kansisivu "painovirheineen"[[tiedosto:Urban Rieger.jpg|thumb|Urbanus Rhegius, 1489-1541]]
Erityisen arvokkaaksi Westhin koodeksin tekee se, että uskonpuhdistuksen alkuaikoina ei Ruotsissa osattu vielä painaa nuotteja, joten esimerkiksi Agricolan painetussa messussa on laulettavien tekstien kohdalla pelkät tyhjät nuottiviivastot. Sen sijaan Westhin koodeksi on oman aikansa tärkein suomalainen nuottikäsikirjoitus. Siihen sisältyy suuri määrä vanhojen kirkkolaulujen nuotteja, jotka aiemmissa tekstijulkaisuissa on jätetty kokonaan pois. Lisäksi käsikirjoitukseen sisältyy suomennos saksalaisen Urbanus Rhegiuksen teoksesta ''Sielun lääke terveille ja sairaille'' (1529), josta ei ole olemassa muita suomennoksia.
⏎
⏎
Vaikka Westhin tekstejä on julkaistu jo yli sata vuotta sitten [[w:E. N. Setälä|E.N. Setälän]] ja K.B. Wiklundin toimesta, koodeksia ei ole aiemmin perusteellisesti tutkittu eikä erityisesti sen sisältämien laulujen ja nuottien merkitystä ole ymmärretty.  Nyt koodeksista on julkaistu [[w:Turun yliopiston ja |Turun yliopiston]] ja [[w:Sibelius-Akatemia|Sibelius-Akatemian]] monitieteisenä yhteistyönä alkuperäiselle käsikirjoitukselle uskollinen kriittinen versio, joka sisältää kaikki tekstit, laulut ja nuotit kommentoituna.
⏎
== Suomen kieli ei ollut vielä vakiintunut ==
Koodeksin tekstiosia on litteroitu ja analysoitu professori [[w:Kaisa Häkkinen|Kaisa Häkkisen]] johtamassa suomen kielen tutkimusprojektissa Turun yliopistossa. Koodeksiin sisältyy laajin Suomessa säilynyt reformaatioajan nuotinnettujen kirkkolaulujen kokoelma.
⏎
⏎
- Paitsi laulutekstejä ja niiden nuotinnoksia, koodeksi sisältää paljon uutta ja mielenkiintoista nimenomaan kielentutkimuksen kannalta, sanoo Kaisa Häkkinen.
⏎
⏎
Kun koodeksia vertaa Mikael Agricolan vastaaviin teksteihin, havaitsee, ettei suomen kieli ollut 1500-luvulla vielä läheskään vakiintunut.  Vertailu osoittaa, että vaikka Agricolalla ja Westhillä on käsikirjoissaan osin samojakin tekstejä, ne on toisistaan riippumattomasti laadittu. Agricola ja Westh ovat myös tehneet monissa suomen kirjoitusasuun ja muotoon liittyvissä asioissa erilaisia ratkaisuja.
⏎
⏎
Westhillä on esimerkiksi murrepiirteitä, joita Agricolalla ei ole. Lisäksi hän käytti yleisesti Agricolalle erittäin harvinaisia verbimuotoja antau, meney, kumartau. Lounaismurteiden erikoisgeminaatiota pittää, kärssii jne. ei Agricolalla esiinny lainkaan.
⏎
⏎
Westhin murrepiirteet eivät liity vain Rauman tai lounaisiin murteisiin, vaan myös itämurteisiin. Sellaisia ovat mm. itäiset t-loppuiset akkusatiivit teidät, meidät, heidät. Häkkinen arveleekin, että nämä ovat peräisin Tukholman suomalaisen seurakunnan piiristä, jonne muutti väkeä eri puolilta Suomea. Westh nimittäin todennäköisesti vaikutti ennen Raumalle siirtymistään ensimmäisenä suomenkielisenä saarnaajana Tukholmassa. Siellä saarnattiin säännöllisesti suomeksi jo vuonna 1533 eli vuosia aiemmin kuin Turussa.
⏎
== Monisatavuotinen vaikutus ==
Uskonpuhdistuksen myötä jumalanpalveluksen muodot ja kieli muuttuivat ja seurakunnissa oli kova tarve saada uusia käsikirjoja. Painaminen oli hankalaa ja [[w:Kustaa Vaasa|Kustaa Vaasa]] oli takavarikoinneillaan pahasti köyhdyttänyt seurakunnat.

Messun alku nuotistoineen⏎
Papit yrittivät selvitä pulmista kirjoittamalla itse ruotsin, latinan ja saksankielisten käsikirjojensa riviväleihin tai loppulehdille omia suomenkielisiä käännöksiään.⏎
⏎
 
- Yksikään säilyneistä teksteistä ei kuitenkaan ole näin laaja ja mietitty. Se on ilmeisesti tarkoitettu kokonaisuudeksi, Häkkinen arvelee.
⏎
⏎
Vaikka Westhin käsikirjaa ei painettu, se on voinut olla esimerkiksi [[w:Jacobus Finno|Jaakko Finnon]] käytössä, kun hän 1500-luvun lopussa laati ensimmäistä suomenkielistä virsikirjaa. Siihen viittaavat Häkkisen mukaan monet samat lauletut kappaleet ja jopa samat sanavalinnat.
⏎
⏎
- Näin Westhin koodeksi olisi vaikuttanut suomalaisten virsiperinteeseen monen sadan vuoden ajaksi, siirtyiväthän Finnon virret sellaisinaan ns. vanhaan virsikirjaan, jota seurakunnissa käytettiin aina 1800-luvun lopulle asti, Häkkinen toteaa.

== Lähteet ==
*{{Verkkoviite | Osoite = | Nimeke = | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 20.7.2012| Kieli = UTUonline|url=http://www.utuonline.fi/sisalto/artikkeli/Puhdistetun_uskon_palvelusteksteja.html|otsikko=Puhdistetun uskon palvelustekstejä ja lauluja 1540-luvun Raumalta|tekijä=Timo Niitemaa}}

{{tarkasta}}

[[Luokka:20. heinä16. toukokuuta 2012]]