Difference between revisions 41574 and 41576 on fiwikiversity

== Johdanto ==

Suomessa on arviolta noin 100 000 toimivaa yhdistystä, joiden yhteenlaskettu jäsenmäärä on noin 15 miljoonaa ihmistä. Yhdistystoiminnan puitteissa ihmiset kokoontuvat säännöllisesti harrastamaan intohimoisesti ja edistämään merkitykselliseksi koettuja asioita.
 
(contracted; show full)tetaan eri yhteyksissä erilaisia innostajuuden piirteitä. Jaetun johtajuuden näkökulmasta tarkasteltuna, on hyödyllistä keskittyä kolmeen innostamisen peruselementtiin: kaikkien toimijoiden välisen dialogin laatuun, oppimista tukevaan tutkimuksellisuuteen ja muutokseen tähtäävään toiminnan perusvireeseen. Alla on kuvaus näistä peruselementistä. Luvun lopussa on pohdittu innostajana toimivan ihmisen toimenkuvaan.

[[Sosiokulttuurisen innostamisen taustaa]]

[[Kaiken keskiössä toimijoiden välinen dialogi]]


⏎
⏎
⏎
⏎
⏎
⏎
[[Tutkimuksellisuus avaimena oivaltamiselle ja yhdessä oppimiselle]]

⏎
⏎
⏎
⏎
[[Aidosti päämäärätietoinen toiminta luo edellytykset muutokselle]]

Psykoterapeutti, kouluttaja Britt-Marie Perheentupa jakoi eräässä työnohjaajille tarkoitetussa tilaisuudessa organisaatiot kolmeen kategoriaan, yhdessä olemista varten perustettuihin organisaatioihin, aidosti tehtävätietoisiin organisaatioihin ja tehtävänsä kadottaneisiin organisaatioihin. Yhdessä oleminen voi olla hyvinkin palkitsevaa, mutta suurimman täyttymyksen tunteen ihminen voi saavuttaa, kun hänellä on sosiaalisten suhteiden lisäksi mahdollisuus olla mukana toiminnassa, jolla on yhteiskunnallista merkitystä. Aito osallisuus syntyy osallistumisesta merkitykselliseen tekemiseen ja tietoisuudesta, että omalla panoksella on tärkeä rooli päämäärien saavuttamiselle.

Ollakseen yhteiskunnallisesti merkityksellistä yhdistystoimintaa, on yhdistyksen jäsenten oltava tietoisia yhdistyksen perimmäisistä päämääristä. Toisin sanoen yhdistyksen perustehtävän on oltava sellainen, että se on helppo ymmärtää ja siitä on mahdollista innostua. Sosiokulttuurisen Innostamisen projekteissa toiminnan tavoitteet ja siihen tähtäävät toimenpiteet työstetään yhteisen dialogin avulla. Osallistavan keskustelun kautta muotoutuu toiminnalle innostava päämäärä. Toimintaan on hyvä sitoutua, kun on itse saanut olla osallisena päämäärän muotoilemisessa.

On helppo kuvitella, että juuri samanlaisen prosessin lopputuloksena on syntynyt Suomen tuhannet ja taas tuhannet yhdistykset. Vuosien tai mahdollisesti vuosikymmenien aikana, on yhdistyksen sääntöihin kirjattu tarkoituspykälä saattanut menettää ajankohtaisuuttaan tai alkuperäinen idea on saattanut muuten unohtua toiminnan rönsyilystä tai muista syistä johtuen. Juuri tällaisissa tilanteissa ovat innostamisen menetelmät omimmillaan. Yhdessä keskustelemalla voidaan yhdistyksen olemassa olon syy palauttaa mieleen. Tarvittaessa voidaan perustehtävä sanoittaa uudelleen, paremmin uutta aikaa ja muuttuneita olosuhteita vastaavaksi.

Yhdistystoiminta on luonteeltaan ihmisten syvistä tunnoista syntynyttä tekemisen paloa, joten toiminnassa on usein sisäänrakennettuna halu muuttaa maailmaa ja jättää oma kädenjälki tapahtumien kulkuun. Samaten yhdistystoimintaan liittyy vahva yhdessä tekemisen eetos. Tätä eetosta on syytä vaalia huolella, koska nykyaika suosii enemmän liike-elämästä tuttua kaupankäynnin eetosta. Siinä tavoitteena on tuottaa tuotteita ja palveluja maksukykyisille asiakkaille rahallista korvausta vastaan. Yhdistystoimintaankin voi liittyä tuotteiden tai palvelujen myyntiä, mutta kaupankäynnin ylikorostuminen saattaa häivyttää toiminnan alkuperäisen tarkoituksen taka-alalle.

Innostamisen perinteestä vaikutteita ammentavassa yhdistystoiminnassa ihmiset tulevat tietoiseksi omasta roolistaan yhdistyksessä, yhteiskunnassa ja maailmassa. Samalla heidän on helpompi hahmottaa yhdistystoiminnan mahdollisuudet muuttaa yhteiskuntaa ja maailmaa (ks. Innostuskirja.Nyt 2004).⏎
⏎
[[Innostava johtaminen on katalysaattorina toimimista]]

Saattaa kuulostaa paradoksaaliselta, mutta itseohjautuva toiminta ei ohjaudu itsestään. Tarvitaan joku, joka virittää ja ylläpitää aitoa dialogia silloin kun sellainen ei ota syntyäkseen. Tarvitaan joku, joka koordinoi yhteisöllisten päätösten tekemistä toiminnan päämääristä silloin kun erilaiset ehdotukset päämääristä uhkaavat tukahduttaa toinen toisensa. Ja tarvitaan joku, joka kannustaa tutkimaan asioita pintaa syvemmältä silloin kun on houkutus ty(contracted; show full)

Martela, Frank & Jarenko, Karoliina, Itseohjautuvuus. MIten organisoitua tulevaisuudessa? Alma Talent. Helsinki 2017.

McKergow, Mark & Bailey, Helen, Host, Six new roles of engagement for teams, organisations, communities and movements. SolutionsBooks. London 2014. 

Raami, Asta, Älykäs intuitio ja kuinka käytämme sitä. Kustantamo S&S. Keuruu 2016.

Rauhala, Ilona & Leppänen, Makke & Heikkilä, Annamari, Pääasia – Organisaation psykologinen pääoma. Talentum. Helsinki 2013.