Difference between revisions 41631 and 41632 on fiwikiversity

== Johdanto ==

Suomessa on arviolta noin 100 000 toimivaa yhdistystä, joiden yhteenlaskettu jäsenmäärä on noin 15 miljoonaa ihmistä. Yhdistystoiminnan puitteissa ihmiset kokoontuvat säännöllisesti harrastamaan intohimoisesti ja edistämään merkitykselliseksi koettuja asioita.
 
(contracted; show full) 
[[Johtamisrakenteet]]
 
[[Uudenlaiseen organisaatiorakenteeseen perustuvat käytänteet]]
  
Ruohonjuuritason pohdiskeluja: [[Puhuttelevat arvot luovat perustan toimiville rakenteille]]

== Lopuksi ==
⏎
Palataan vielä hetkeksi yhteisönmuodostuksen teemaan lyhyen tarinan avulla. Eka-konsernin pitkän linjan varastoesimies kertoi eräässä koulutustilaisuudessa 1980-luvun puolivälissä siitä, miten hänellä oli tapana tulla töihin tuntia ennen varsinaisen työajan alkamista. Hänen työhuoneestaan näkyi kadun toisella puolella olevan Lindströmin pesulan rakennus. Työpöytänsä ääressä istuessaan hän monasti huomasi, miten pesulan työntekijöitä alkoi saapua omalle työpaikalleen päivästä toiseen suunnilleen samalla kellonlyömällä. Eräänä aamuna varastoesimies sai valtaisan oivalluksen: Lindströmin pesula ei oikeasti olekaan kadun toisella puolella oleva kivirakennus, vaikka sen oven päällä näin lukeekin. Todellisuudessa Lindströmin pesula on rakennuksessa työskentelevien ihmisten muodostama yhteisö!
 
Yhdistystoimintaan tuotuna tarinan opetus on siinä, että yhdistyksen syvin olemus ei löydy seurantalon seinistä tai järjestön muista toimitiloista, vaan ihmisten yhteen tulemisesta tärkeäksi koettujen asioiden ääreen päivä ja ilta toisensa jälkeen. Oleellista on myös se, että yhteys toisiin muodostetaan uudestaan ja uudestaan. Yhteys säilyy vain kun yhdistyksen jäsenet ovat läsnä toinen toisilleen. Yhdistystoiminnan ydin elää ihmisten välisiissä suhteissa ja heidän toiminnastaan tärkeäksi koettujen asioiden hyväksi. Toiminnan vaikuttavuus ja sen lopputulokset riippuvat hyvin pitkälle siitä millaisella asenteella toimintaa harjoitetaan.
 
Psykologinen pääoma yhdistyksen voimavarana
 
Mikä ratkaisee joukkuepelin tuloksen, kun kaksi taidoiltaan tasaväkistä tiimiä kohtaavat toisensa finaalipelissä?  Voiton vie se joukkue, jolla on lujempi tahto voittaa ja joka uskoo voittoonsa. Kyse on psykologisesta pääomasta, jonka vahvuus loppujen lopuksi sinetöi voiton kotiin. Asenne ratkaisee.
 
Ilona Rauhala, Makke Leppänen ja Annamari Heikkilä ovat kirjassaan Pääasia – Organisaation psykologinen pääoma pohtineet psykologisen pääoman käsitettä ja sitä, miten sen avulla organisaation toiminta saa ylimääräistä tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta (Rauhala, Leppänen & Heikkilä 2013). Kirjoittajat viittaavat tutkimukseen, jonka mukaan psykologinen pääoma näyttäisi selittävän jopa 7 % suoriutumisen vaihteluista. Kirjan keskeinen olettamus on, että psykologista pääomaa voidaan lisätä, ei niinkään minkäänlaisilla ”kikka kolmosilla”, vaan omaa toimintaa arvioimalla ja arjen pienillä valinnoilla. 
 
Yhdistyksen jäsenet voivat kysyä itseltään: voiko sellainen yhdistys epäonnistua tavoitteissaan, joka ei edes pohdi epäonnistumisen mahdollisuutta vaan keskittää kaiken energiansa kohti maaliksi asetettuja tavoitteita? Todennäköinen vastaus on, että ei voi, jos vain tavoite on ylipäätään realistinen ja sen osatavoitteet on tarpeeksi tarkasti määritelty.
 
Oikeaa asennetta kannattaa siten harjoitella ja yhdistyksen psykologista pääomaa kasvattaa. Rauhalan, Leppäsen ja Heikkilän kirja pohjautuu positiivisen psykologian oivalluksiin sekä Fred Luthansin psykologista pääomaa koskeviin tutkimuksiin. Tältä pohjalta on päädytty neljään psykologisen pääoman ulottuvuuteen, joista kutakin voidaan kehittää niin yksilön kuin yhteisön toimesta. Psykologisen pääoman ulottuvuudet ovat: toivo (hope), optimismi (optimism), sinnikkyys (resiliency) ja itseluottamus (efficasy, confidence).          

Toivo koostuu kirjoittajien mukaan kahdesta osasta, tahdonvoimasta ja keinovoimasta (the way and the will). Käsite avautuu hieman vaikeasti ja tuntuu olevan melko lähellä psykologisen pääoman toista elementtiä, optimismia. Ehkä toivon voisi määritellä ihmisen ja yhteisön kyvyksi nähdä edessä oleva, houkutteleva tavoite ja tahdoksi pyrkiä sitä kohti.  

Optimismi on uskoa positiiviseen lopputulokseen siinäkin tapauksessa, että odotettavissa voi olla vaikeuksia. Se tarkoittaa kykyä valita tavoitteen saavuttamista edistäviä ajatuksia ja mielikuvia lannistavien ajatusten sijaan. 

Sinnikkyys on meille suomalaisille tuttua sisukkuutta, voimaa joka vastustaa asioiden kesken jättämistä ja antaa energiaa kohdata vastoinkäymisiä. Edellä mainittu Luthans liittää sinnikkyyden käsitteeseen myös vastuullisuuden, tietoisuuden siitä mitä tavoitteen saavuttaminen merkitsee muille samaan tavoitteeseen pyrkiville. 

Itseluottamus, luottamus omiin kykyihin selviytyä haasteista on psykologisen pääoman keskeisin elementti. Se on uskoa siihen, että juuri minä tai juuri me olemme oikeita ihmisiä pyrkimään kyseessä olevaan tavoitteeseen.  
 
Tietoisella harjoittelulla yhteisö vahvistuu ja luottamus, optimismi, tulevaisuususko ja sinnikkyys yhteisten tavoitteiden eteen lujittuvat. Epäonnistumisen pelolle tai luovuttamismentaliteetille yksinkertaisesti jää elintilaa. Käytännössä tämä näkyy arjen pieninä tekoina, joista heijastuu arvostus, huomaavaisuus, kiitollisuus ja rakentava kontrolli.
 
Kuten jo mainittiin, psykologista pääomaa voi olla sekä yksilöllä että yhteisöllä. Yhdistyksen ominaisuutena psykologisen pääoman voisi katsoa koostuvan toiveikkaasta ilmapiiristä, kollektiivisesta optimismista, tiimisisusta ja yhteisluottamuksesta.
 
Toiveikas ilmapiiri on uskallusta asettaa yhdessä haastavat tavoitteet ja sen jälkeen kohdistaa tahdonvoima ja energia niiden saavuttamiseen. Kollektiivinen optimismi elää luovuudesta. Se on myönteistä tulevaisuuteen suuntautumista ja kykyjen arvostavaa haastamista, jolloin jokainen toimija pystyy omaan parhaimpaansa. Tiimisisu kasvaa yhdessä tekemällä, porukkaan kuulumisen tunne ja toimijoiden keskinäinen kunnioitus, on jokaiselle tärkeää. Tiimisisun koetinkivenä on kyky ottaa vastoinkäymiset vastaan yhdessä. Syitä epäonnistumiselle voidaan toki etsiä, mutta ei syyllisten etsiminen ei vie asioita eteenpäin. Yhteisluottamus on siihen uskomista, että yhteisvoimin tästä selvitään.

== Lähdeluettelo: ==

Harju, Aaro & Ruuskanen-Himma, Eila, Sivistysliitto Kansalaisfoorumi SKAF ry. Helsinki 2017.

Heider, John, Johtamisen tao. Uuden aikakauden johtamisstrategioita. Delfiinikirjat. Suomi 1998. 

Kinnunen, Pekka & Penttilä, Liisa & Rantala, Jaakko & Salonen, Kauko & Tervo, Timo, Innostuskirja.Nyt! Sosiokulttuurisen toiminnan polunpäitä. Opintokeskus Kansalaisfoorumi. Vantaa 2003.  

Kurki, Leena, Sosiokulttuurinen innostaminen, Vastapaino. Tampere 2000. 

Laloux, Frederic,  Reinventing Organzations. A Guide to Creating Organizations inspired by the Next Stage of Human Consciousness. Nelson Parker. Brussels 2014. 

Martela, Frank & Jarenko, Karoliina, Itseohjautuvuus. MIten organisoitua tulevaisuudessa? Alma Talent. Helsinki 2017.

McKergow, Mark & Bailey, Helen, Host, Six new roles of engagement for teams, organisations, communities and movements. SolutionsBooks. London 2014. 

Raami, Asta, Älykäs intuitio ja kuinka käytämme sitä. Kustantamo S&S. Keuruu 2016.

Rauhala, Ilona & Leppänen, Makke & Heikkilä, Annamari, Pääasia – Organisaation psykologinen pääoma. Talentum. Helsinki 2013.